Mionion

[Hijiri]

MIONION "MION"

7-vuotias | mies | 160cm | 58kg | suojelusenkeli | sinkku | ääni

 

M A I N E

Nuoresta iästään huolimatta Mion tunnetaan työnsä vakavasti ottavana alokkaana. Jotkut vähemmän asioista tietävät saattavat kuitenkin hieman ihmetellä Mionin taipumusta jännittää Maahan suuntautuvia vierailuja ja varovaista suhtautumista kuolevaisiin.
 

P E R H E

Mionin ollessa vielä ihminen hänen perheeseensä kuuluivat (nykyään edesmennyt) äiti sekä isäpuoli. Mionilla oli myös vanhempi kaksoisveli, joka on nykyään Mionin tavoin suojelusenkeli.

A S U M I N E N

Mionionin marmorista rakennettu pienikokoinen, vain yhden isompikokoisen huoneen käsittävä asunto sijaitsee Taivaassa. Huonekalujen osalta asunto on hyvin pelkistetty ja tyhjää tilaa löytyy runsaasti. Pääosin vaaleilla sävyillä sisustettu asunto on Mionin pakopaikka, johon hän vetäytyy halutessaan olla yksin. Asunnon kivijalkaa on korotettu maanpinnasta sen verran, ettei esimerkiksi ikkunoista ylety näkemään sisälle. Mionilla ei ole omaa kylpyhuonetta mutta hän jakaa yhteisen peseytymistilan parin muun enkelin kanssa.
 

T A I D O T & K Y V Y T

Mion kykenee muiden suojelusenkeleiden tavoin parantamaan eriasteisia vammoja. Nuoren ikänsä vuoksi nuorukainen kuitenkin vasta harjoittelee voimiensa käyttöä joten hän ei vielä kykene parantamaan pahimpia luunmurtumia tai suurimpia avohaavoja. Pienempien haavojen ja hiusmurtumien parantaminen kuitenkin onnistuu jo kuin vanhalta tekijältä ja tarvittaessa Mion kykenee lievittämään myös esimerkiksi vatsakipuja ja päänsärkyä. Parantaminen tapahtuu joko asettamalla käsi vahinkoa saaneeseen kohtaan tai vaihtoehtoisesti siirtämällä parantavaa energiaa huulien kautta. Jälkimmäistä tapaa Mion päätyy kuitenkin käyttämään äärimmäisen harvoin. Mitä isomman vamman parantamisesta on kyse, sitä enemmän se kuluttaa Mionin omaa energiaa. Lisäksi vaikka Mion tietääkin, ettei hänen voimillaan ole parantavaa vaikutusta kasveihin, saattaa hän siitä huolimatta esimerkiksi kuihtuneita kukkia nähdessään yrittää elvyttää niitä takaisin eloon.

Puolustautumiskeinojensa osalta Mion on vielä harjoitteluasteella. Hän kykenee luomaan suojakenttiä sekä muodostamaan energiasta syntyviä palloja. Rajallisten voimiensa vuoksi nuorukainen kykenee kuitenkin pitämään suojakenttäänsä yllä vain joitakin minuutteja ja energiapallot onnistuvat silloin tällöin vahingoittamaan Mionia itseään. Ne kun saattavat räjähtää luomisvaiheessaan jo hänen käsissään. Pieleen menneistä energiapalloista ei kuitenkaan aiheudu ongelmia muille kuin Mionille itselleen.

Mion pystyy myös leijuttamaan kevyitä esineitä. Esimerkiksi kirjojen tai niitä pienempien tavaroiden leijuttaminen sujuu jo kuin vanhalta tekijältä mutta nuorukainen harjoittelee tasaisin väliajoin itsekseen kyetäkseen kannattelemaan myös vähän isompiakin esineitä.

Yllämainittujen kykyjen lisäksi Mion kykenee myös käyttämään omaa energiaansa siten, että hän voi muodostaa esimerkiksi pieniä eläinhahmoisia siluetteja sormenpäistään, jotka hajoavat muutaman sekunnin jälkeen.
 

U L K O N Ä K Ö

Mion on kasvoiltaan vielä jossain määrin lapsenomainen. Vaaleat hiukset ovat puolipitkät, pääosin tasaisesti leikatut ja laadultaan silkkisen pehmeät. Suurimman osan hiuksistaan Mion pitää vapaina mutta hänellä on usein tapana sitoa osa hiuksistaan erilliselle poninhännälle tai pienelle letille takaraivon tietämille. Kulmakarvat ovat tummat, melko ohut ja aavistuksen kaartuvat, tehden enkelin ilmeestä aina hieman hämmentyneen. Lempeän, joskin ajoittain hieman varovaisen ja ujon katseen omaavat, normaalia hieman suurempikokoiset silmät ovat tavallisesti haaleanvioletit mutta ihmisten ja muiden kuolevaisten läsnä ollessa niiden väri muuttuu vaalean siniseksi. Kasvojen yleisilme on ystävällisen lempeä ja rauhallinen.

Vaikka Mion muiskuttaakin monien mielestä korkeintaan varhaisteini-ikäistä lasta, on hän kuitenkin keholtaan selvästi jo hieman varttuneemmissa mitoissa. Hän on hoikka mutta ei kuitenkaan liian laiha ja erityisesti käsivarsiin on muodostunut vuosien saatossa jonkin verran myös näkyviä lihaksia. Iho on vaalea ja Mionin nenänpäähän ja kasvoille muodostuu silloin tällöin vaaleita pisamia. Kasvot ovat kapeahkot eikä niissä Mionin nuoresta iästä huolimatta ole juuri lainkaan nähtävissä lapsen pyöreyttä. Vatsa on litteä, jalat hoikat ja muuhun kehoon nähden hieman tavanomaista pidemmät. Arpien osalta Mionin keho on toistaiseksi pysynyt puhtaana vaikka hän onkin ehtinyt kokea nuoresta iästään huolimatta jo varsin paljon. Mionilla on lajitovereidensa tapaan sulkaiset siivet. Nuorukaista itseään hieman lyhyemmät siivet ovat seitsemän vuoden harjoittelun jälkeen kouliintuneet siinä määrin, että Mion hallitsee nykyään lentämisen taidon ilman pienimpiäkään ongelmia. Vaikka siivet ovatkin varsin raskaat ja toisinaan tavallista elämää häiritsevät, pyrkii Mion silti pitämään ne näkyvillä aina kun vain suinkin mahdollista.

Muun muassa palelemisherkkyytensä vuoksi Mion pyrkii pukeutumaan mahdollisimman peittävästi. Hän suosii lisäksi kerrospukeutumista sekä pitkähihaisia paitoja ja pitkälahkeisia housuja. Tilanteissa, joissa joutuu olemaan tekemisissä kuolevaisten kanssa, Mion suosii erityisesti neuleita ja villapaitoja mutta myös kauluspaidat ovat varsin yleinen näky hänen yllään yhdistettyinä siisteihin housuihin. Vaatteiden ilmavuus on melko keskeisessä osassa, samoin leveät, liehuvat hihat. Kotioloissa Mion päätyy hyvin usein pukeutumaan kimonomaiseen kaapuun, jonka alla hän käyttää tavallisesti melko ihonmyötäisiä paitoja, joko poolokauluksella tai ilman.

Housujen lahkeissa on usein erilliset nauhat, joilla lahkeet saa kiristettyä nilkkojen ympärille niin, etteivät ne likaannu. Värien osalta nuori enkeli suosii erityisesti turkoosia sekä sen eri sävyjä ja valkoista (Taivas) sekä maanläheisiä värejä kuten ruskean eri sävyjä ja luonnonvalkoista (Maa). Kenkien osalta Mion päätyy useimmiten valitsemaan joko valkoiset tai vaaleanturkoosit tossut.

Mion on aina pitänyt erityisesti kaulakoruja kauniina mutta ei ole ainakaan toistaiseksi oppinut käyttämään niitä itse. Asusteet noin muutenkin ovat melko harvinainen näky nuoren enkelin yllä.
 

L U O N N E

Mion on perusluonteeltaan hyväntuulinen, nauravainen, työhönsä kaikella tarmollaan paneutuva ja erityisen hyvin lajitovereidensa seurassa viihtyvä poika. Kuitenkin vaikka Mion pääosin onkin sosiaalinen ja viettää mielellään aikaa varsinkin nuorempien tai suurin piirtein itsensä ikäisten enkeleiden kanssa, tarvitsee hänkin toisinaan aikaa vain itselleen. Yksinäisyys ei ole koskaan ollut Mionille ongelma ja toisinaan hän saattaa ihan tarkoituksellakin hakeutua suljettujen seinien suojiin kotiinsa. Toisaalta taas menneisyyden haamujen kummitellessa poika taas vastaavasti pyrkii hakeutumaan toisten enkeleiden seuraan saadakseen ajatuksensa taas muualle. Vielä jokin aika sitten erityisesti nukkumista rakastanut poika ei nykyään esimerkiksi kykene nukkumaan yksin ahdistavien painajaistensa vuoksi. Ajoittaisista ahdistuskohtauksistaankin huolimatta Mion kuitenkin itkee harvoin ja yleensä hän päätyy murtumaan tällä tavoin vain ollessaan yksin. Myös kuolevien tai loukkaantuneiden eläinten näkeminen saa pojan hyvin herkästi kyynelehtimään.

Mion rakastaa Maan vehreää luontoa. Kasvit, kukat ja eläimet ovat erityisen lähellä hänen sydäntään joten luonnon tuhoaminen on asia, joka saa nuoren suojelusenkelin aina erityisen surulliselle mielelle. Mion toivoisi toisinaan voivansa koristella asuntoaan erilaisilla kasveilla mutta hän tuntee huonoa omaatuntoa jo ajatuksesta riistää kasveja pois kasvupaikoiltaan. Tästä syystä hän viettää mielellään aikaa niin niityillä kuin metsissäkin, nauttien erityisesti aurinkoisen lämpimistä kesäpäivistä. Kylmät ja sateiset säät sen sijaan eivät ole koskaan olleet nuoren suojelusenkelin mieleen.

Mion on pääpiirteittäin kaikin puolin tasapainoinen ja onnellinen nuori enkeli mutta elämässä kohdatut vastoinkäymiset ovat ajan saatossa koulineet häntä jonkin verran myös toiseen ääripäähän. Vaikka poika pyrkiikin pitämään ajatuksensa positiivisina, mielensä perukoilla hän kuitenkin pelkää toistuvasti itselleen läheisiksi muodostuneiden henkilöiden ajan myötä pettävän hänet tavalla tai toisella. Mion ei koskaan päädy inhoamaan tai vihaamaan ketään, ei edes häntä kaltoin kohdelleita henkilöitä vaan ainoastaan pelkäämään heitä kuollakseen.

Mion rakastaa lentämistä. Siitä asti kun poika oppi mentorinsa opastuksella käyttämään siipiään, lentäminen on ollut hyvin suurena osana hänen jokapäiväistä elämäänsä. Lentäminen on eräänlainen pakokeino, jonka avulla Mion onnistuu pitämään ajoittain mielensä valtaavat ikävät ajatukset sivussa. Lentämisen ohella poika viihtyy myös puiden oksilla ja hän nauttii saadessaan katsella esimerkiksi allaan levittyvää laaksomaisemaa vuorten rinteiltä käsin. Tavallisen lentämisen ohella Mion tekee myös mielellään erilaisia syöksyjä ja yllättäviä kiihdytyksiä. Lentäessään Mion todella tuntee elävänsä mikä myös todella näkyy hänen kasvoiltaan leveän hymyn ja ilosta tuikkivien silmien muodossa.

Omasta nuoresta iästään huolimatta Mion kokee velvollisuudekseen huolehtia itseään nuoremmista enkeleistä. Kuitenkin yhtä lailla hän päätyy toistuvasti huolehtimaan myös vanhemmista enkeleistä jos tietää näiden olevan suorittamassa vaaralliseksi tiedettävää tehtävää. Mion onkin saanut toisinaan kuulla huolehtivansa liikaa ja vaikka hän tiedostaakin pelkäävänsä toisten puolesta usein enemmän kuin nuo itse, ei hän silti kykene pääsemään tavastaan eroon. Mion punnitsee itse omia tekemisiään varsin tarkkaan ja hän saattaa hyvin herkästi sanoa ajatuksensa ääneen jos kokee jonkun toisen idean omasta mielestään vaaralliseksi.

Mion pyrkii parhaansa mukaan olemaan ennakkoluuloton muita kanssaeläjiään kohtaan mutta menneisyydessä tapahtuneiden ikävien kohtaamisten myötä hänen luottamuksensa erityisesti puolijumaliin on nykyään varsin hataralla pohjalla (poikkeuksena hyvin nuoret lapset). Vaikka Mion tietääkin sisimmässään, ettei yhtä lajia pitäisi tuomita yhden tai kahden yksilön tekemien virheiden vuoksi, pelko tulla uudelleen satutetuksi istuu hänessä lujana ja saa pojan pysyttelemään pääosin näkymättömissä kuolevaisten tai muiden vieraiden lajien ollessa läsnä. Lajitovereidensa osalta Mion kunnioittaa erityisesti vanhempiaan, itseään nuorempia kohtaan poika taas suhtautuu isovelimäisen huolehtivasti ja katsoo mielellään heidän peräänsä opastaen parhaan kykynsä mukaan elämän poluilla. Voimistaan tunnetut jumalat puolestaan ovat aina saaneet Mionin hieman varautuneeksi mistä syystä tämä pyrkii pysyttelemään poissa heidän silmistään ellei jokin hänelle uskottu tehtävä muuta vaadi. Demonit taas ovat kuolevaisten tapaan päätyneet Mionin pelkäämien olentojen listalle. Sen lisäksi, että vanhemmat enkelit ovat kertoneet lukuisia kauhutarinoita demoneiden tekemistä kauheuksista, on Mionilla myös omakohtaisia kokemuksia siitä minkälaisiin tekoihin demonit halutessaan kykenevät.

Mionilla ei ole ollut omia henkilökohtaisia suojatteja sen jälkeen kun hänen edellinen suojeltavansa yritti tappaa hänet pitkään jatkuneen henkisen väkivallan päätteeksi mutta hän on joitakin kertoja hoitanut pari sijaisuutta, pysytellen kuitenkin näissäkin tapauksissa pääosin näkymättömissä. Mion toivoo enemmän kuin mitään muuta voivansa taas jonain päivänä luottaa täysin kuolevaisiin mutta toistaiseksi hän pyrkii vain pääsemään yli itseään kohdanneista onnettomuuksista, huolehtien siinä ohessa hänelle uskotut muut tehtävät niin hyvin kuin vain suinkin kykenee.

Mion on tähänastisen elämänsä aikana ollut kerran oikeasti ihastunut. Hän on yhä neitsyt vaikka olikin hyvin lähellä menettää sen ensimmäiselle ihastukselleen kunnes asioiden todellinen laita paljastui. Intiimi kanssakäyminen tuntuu Mionin mielestä jo ajatuksen tasolla hyvin pelottavalta ja ahdistavalta sillä hän on Maahan suuntautuvien matkojensa aikana joutunut toistuvasti humalassa olleiden miesten lähentelyjen ja vihjailevien puheiden uhriksi. Ikävät kokemukset eivät kuitenkaan ole saaneet Mionia kammoamaan kaikkea muuta läheisyyttä ja hän rakastaakin erityisesti lämpimiä, pitkiä halauksia sekä jonkun turvalliseksi kokemansa henkilön kädestä kiinni pitämistä.
 

H I S T O R I A

Mion ja tämän vanhempi kaksoisveli syntyivät varakkaaseen perheeseen mutta onnellista perhearkea ei ehtinyt kestää kovinkaan kauaa ennen kuin vaikea keuhkokuume vei poikien isän hengen. Kolmistaan äitinsä kanssa jääneet pojat saivat kuitenkin osakseen loputtomasti rakkautta ja huolenpitoa, aina siihen asti kunnes äiti löysi rinnalleen uuden miehen. Mion oli lapsena vanhempaa kaksoisveljeään jonkin verran arempi joten perheeseen ilmaantunut uusi mies sai tämän varsinkin alkuvaiheessa varautuneeksi. Ajan myötä luottamus ja kiintymyskin uuteen isähahmoon kuitenkin kasvoi kunnes uusi onnettomuus kohtasi perhettä. Mionin, joka oli aina tukeutunut äitiinsä, oli erityisen vaikeaa katsoa itselleen rakkaan läheisen elämänliekin sammumista. Kuitenkin sitäkin kovemman kolauksen nuoren pojan luonne sai ainoan elossa olevan ja jossain määrin turvalliseksi koetun aikuisen heitettyä veljekset kodin lämmöstä ulos kadulle.

Pitkä matka läheiseen kaupunkiin oli raskas ja pelottava mutta vanhemman veljen läsnäolo teki tilanteesta edes aavistuksen helpommin kestettävän. Kylmät yöt olivat kaikista vaikeimpia, samoin jatkuvasti kehoa riivaava nälkä. Mion, joka oli aina ollut veljeään heikompi, tunsi valtavaa syyllisyyttä aina silloin kun veli lähti etsimään ruokaa tai muita hyödykkeitä turvatakseen heidän elämänsä katujen vaaroissa. Huoli toisen turvallisuudesta kalvoi Mionin mieltä jatkuvasti mutta yhtä lailla tämä oli aina yhtä helpottunut ja onnellinen veljen tullessa takaisin vahingoittumattomana.

Päivä, jona Mionin elämä päättyi, oli poikkeuksellinen kylmä ja hyinen, varsinkin lapselle, jonka kunto oli jo pidemmän aikaa ollut poikkeuksellisen heikko. Vanhemman veljen lähdettyä taas jokapäiväiselle ruoanhakureissulleen Mion oli ajatellut vain nukkuvansa hetken mutta veljensä palattua ei ollutkaan enää saanut silmiään auki. Mion jätti kuolevaisten maailmaan taakseen vain 16-vuotiaana.

Uuden elämän aloittaminen lähes kuolemattomana olentona tuntui ensihetkistä lähtien sekä pelottavalta että jollain oudolla tavalla myös jännittävältä. Mion sai opastajakseen enkelin, joka muodostui jo hyvin lyhyessä ajassa vastasyntyneen suurimmaksi tukipilariksi. Loputtoman kärsivällinen Anan huolehti pienestä suojatistaan päivin ja öin, valvoi tuon seurana öisin kun uuteen elämään totutteleminen pelotti. Päiväsaikaan Mion opetteli mentorinsa johdolla niin lentämään, lukemaan kuin kirjoittamaankin ja muu aika kului niin Taivaaseen kuin kuolevaisten maailmaankin tutustumisessa. Vähän kerrassaan Mion alkoi omaksua enkeleiden tapoja ja enkeleiden yhteisöön sopeutuminenkin tapahtui kuin varkain.

Mion sai kokea ensimmäiset ihastumisen tunteet ollessaan neljän vanha. Tuolloin tunteiden kohteena ollut Mionia itseään vanhempi kuolevaispoika vaikutti aluksi hyvin lempeältä ja huomaavaiselta, saaden vähän kerrassaan nuorempansa lankeamaan itseensä sydänjuuriaan myöten. Mionin rakentamat pilvilinnat romahtivat kuitenkin vain muutaman kuukauden onnelliseksi luullun yhteiselon jälkeen kun lämpimien tunteiden kohteeksi valikoitunut ihastus paljasti todellisen luontonsa. Kuolevaispojan sijaan kyseessä oli äärimmäisen ilkikurinen himon demoni, joka oli pienessä kaveriporukassaan lyönyt vetoa siitä, että saisi jonkun hölmön nuorukaisen lankeamaan itseensä. Asian tultua päivänvaloon Mion oli luonnollisesti järkyttynyt eikä hän vieläkään ole kyennyt täysin sisäistämään erehtyneensä niin pahasti.

Ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan suojattinsa Mion sai vähän ennen viisivuotispäiväänsä. Asia luonnollisesti jännitti ja pelotti mutta samaan aikaan Mion tunsi myös suurta ylpeyttä ja onnea hänelle suodusta luottamuksesta. Aluksi poika keskittyi vain tarkkailemaan suojattiaan etäältä, huomaten kuitenkin varsin pian, että hänen suojatikseen valikoitunut nuorehko mies onnistui varsin hyvin huolehtimaan itse itsestään mutta tuossa vaiheessa vielä hyvin uteliaasti kuolevaisiin suhtautunut nuori enkeli pysytteli tarpeen mukaan suojeltavansa kintereillä. Mion ei kuitenkaan ollut koskaan osannut edes kuvitella minkälaiseksi painajaiseksi tutustuminen hänen ensimmäiseen suojattiinsa voisi muuttua. Kohtalokas päivä oli alkanut kuin mikä tahansa päivä. Mion oli saapunut Maahan tarkistaakseen suojattinsa olevan kunnossa mutta leppoisan jälleennäkemisen sijaan poika tuli todistaneeksi jotain sellaista, mikä sai hänet hetkeäkään epäröimättä näyttäytymään voidakseen puhua suojeltavalleen järkeä. Puolijumalaksi paljastunut mies, Quil, ei luonnollisestikaan ollut tyytyväinen silminnäkijästä ja Mion tajusi hyvin nopeasti tekemänsä virheen laajuuden. Tuosta hetkestä alkoi Mionin elämän jyrkin alamäki henkisen pahoinpitelyn maailmassa. Sisimmässään poika halusi vakaasti uskoa kyseessä olevan vain yksittäistapaus mutta kun Quil alkoi toistuvasti kohdella häntä kuin roskaa, Mion tajusi, ettei asia ollut niin. Tilanne kärjistyi lopulta niinkin pahaksi, että Mion oli vain sekuntien päässä henkensä menettämisestä suojeltavansa käsissä.

Tapaus jätti luonnollisesti erittäin syvät jäljet nuoren enkelin mieleen. Tarkemmat yksityiskohdat ovat painuneet syvälle alitajuntaan mutta Mion muistaa hämärästi paluunsa Taivaaseen, hysteerisen itkunsa ja tuntemansa pelon onnistuessaan vain vaivoin selittämään mitä Maassa oli tapahtunut. Vanhempien enkeleiden kuultua asiasta suojelusuhde purettiin välittömästi. Tapahtuneesta on nyt kulunut joitakin kuukausia ja vaikka ahdistavat muistot palaavatkin aina toisinaan mieleen, pyrkii Mion silti parhaansa mukaan säilyttämän positiivisen asenteensa.
 

M U U T A

Mion pelkää kuollakseen käärmeitä ja hämähäkkejä sekä kovia ja yllättäviä ääniä. Ahdistusta herättää myös humaltuneiden tai jotenkin muuten uhkaavasti käyttäytyvien henkilöiden ollessa läsnä.Säikähtäessään Mion saattaa muutta näkymättömäksi ilman, että itse tajuaa koko asiaa.

Mion osaa uida, mutta ei silti erityisemmin nauti varsinkaan syvien vesistöjen kuten lampien tai järvien läheisyydessä olosta vaikka pitääkin vettä kauniina elementtinä ja kylpee mielellään. Myös pimeys herättää epämukavia tuntemuksia ja Mion pysytteleekin kaukana erityisesti hämäristä metsistä. Sisätiloissa vallitseva väliaikainen pimeys ei kuitenkaan ole ongelma.

- pelkää tukehtumisen tunnetta, mistä johtuen on aina erityisen varovainen syödessään ja juodessaan
- osaa lukea, kirjoittaa ja laskea sujuvasti
- käsiala on kauniin koukeroista mutta selkeää ja helposti luettavissa
- lukeminen on aina ollut yksi rakkaimmista harrastuksista mutta hän nauttii kovasti myös kirjoittamisesta
- aratkin eläimet, esim. linnut, tuntuvat viihtyvän erityisen hyvin Mionin seurassa
- isomman verimäärän näkeminen saattaa aiheuttaa pahoinvointia ja yleistä heikotusta

kuva c rinmarugames