Alduin Inanelis

[Lucretia]

Nimi: Miroic Alduin Inanelis
Ikä: 23
Sukupuoli: Mies
Siviilisääty: Varattu
Laji: Puolijumala (Isä: Kaaoksen jumala Noctis)
Pituus/paino: 179/65

Perhe:
Reuben Inanelis - isoisä, asuu maaseudulla. Hyvätuloinen suurtilalainen.
Kayleig Inanelis - äiti, menettänyt järkensä, asuu lukittuna isänsä kellariin.
Noctis - isä
Socras - velipuoli
Devlin Harrenhal - velipuoli

Asuminen: Nimrith, pieni, säästöillä maksettu ateljee kauempana kaupungin keskustasta yhdessä kumppanin Terra Caelumin  kanssa.

Taidot/Kyvyt: Alduin piti itseään pitkään miehenä, jolle tapahtui asioita selittämättömistä syistä, sillä ennen oman isän tapaamista voimista ei tiedetty mitään. Ne ovat kuitenkin tulleet nyt ilmi puolijumalalle.

Miehen kyky näkyy parhaiten hänen maalauksissaan joihin Alduin sitä itse tiedostamattaan saattaa upottaa magiaansa saaden usein aikaan muutoksia maalauksen ostajan elämään. Joskus helposti kirouksiksi luettavat kyvyt saavat ainoastaan hermostuneen tunteen aikaan, joskus ne suistavat maalauksen omistajan järjiltään, saavat hänet sairastumaan tai menettämään omaisuutensa. Joskus myös voimakkaat tunteet saavat miehen maagiset kyvyt heräämään.

Mies kykenee alitajuisesti vaikuttamaan hieman ulkomuotoonsa, mikä selittää hänen hopeiset hiuksensa.

Ulkonäkö:
Alduinilla on vaaleat, viime vuosina yhä lähemmäs valkoisen sävyä vaalenevat hiukset. Hiukset leikattu aikanaan lyhyiksi, mutta nyt ne ovat kasvaneet ulos mallista jättäen osan hiuksista roikkumaan hänen kasvoilleen ja peittämään vasemman silmän. Hiustyypiltään hiukset on pörröistä ja paksua tyyppiä. Hiusten tapaan myös kulmikarvat ovat vaalentuneet entisestä mustasta haalen harmaiksi. Hänellä on siniset, raskasluomiset silmät, suora nenä ja kulmikas leuka. Miehen iho on sävyltään vaalea, muttei sairaalloisen kalpea. Hänellä ei ole suuria arpia kehossaan.

Alduin on 179 senttiä pitkä ja normaalivartaloinen. Hänen pukeutumistyylinsä on yleensä ennemmin käytännöllinen kuin tyylikäs. Miehen vaatekaapista löytyy pääasiassa pitkähihaisia vaaleita paitoja, liivejä ja tummia housuja. Osa vaatteista on kärsinyt miehen taidemaalarin urasta, joten ei ole mahdotonta löytää hänen hihansuistaan maalitahroja.

Luonne: Alduin kätkeytyy helposti selittämättömän, pienen hymynsä taakse eikä sano, mitä todellisuudessa ajattelee. Hänen sanansa saattavat olla toisinaan totta, toisinaan valhetta ja joskus hän esittää mielipiteensä vain hypoteettisesti, kuin vain pohtisi asiaa. Miehen maailmankuva on kaikkea muuta kuin mustavalkoinen, hänen moraalinsa ei ole korkea, vaan hänen ajattelumallissaan näkyy tiettyä kaoottisuutta.
Mies osaa olla voimakastahtoinen ja määräilevä tilanteen sitä vaatiessa. Hän toimii usein hetken mielijohteesta, vaikka saattaa antaa eleillään ymmärtää suunnitelleensa asiaa, ja niiden huvittavan häntä.

Ne, jotka pääsevät Alduinin selittämättömän hymyn ohitse saavat huomata, että kyseessä on nuori mies, joka kantaa harteillaan valtavaa määrää epäilystä itsestään. Alduin on introvertti, joka ei kuitenkaan kaihda juhlia ja saattaa sattumalta päätyä niiden keskipisteeksi, mutta pyrkii mieluummin sivusta seuraajan rooliin. Hän osaa olla ujo, mikä selittääkin välillä hänen erikoista käytöstään, sillä miehen ajatellessa liikaa hän saattaa eksyä pois keskustelusta.
Ulkoisesti hillitystä Alduinista saattaa löytyä tilanteen ollessa oikea suurta intohimoa. Yleensä hän osoittaa tätä kiihkoa maalauksiaan kohtaan - hänen mestariteoksensa ovat niitä, joita mies on työstänyt hullun kiilto silmissään. Suhteessa hän on hyvin omistushaluinen ja osoittaa mustasukkaisuutta, jos kumppani antaa hänelle siihen pienintäkään syytä.

Historia: Alduinin isästään ei ole koskaan ollut tietoa eikä hänen äitinsä puhunut miehestä muutamaa pientä yksityiskohtaa lukuunottamatta mitään. Pojan kasvaessa äidin mielenterveys alkoi rakoilla huomattavasti. Lopulta myös naisen perhe huomasi asian eikä naisen isä voinut tehdä muuta, kuin lukita arvaamattomaksi muuttuneen tyttärensä sisälle kotinsa kellariin. Alduin kävi lapsuudessaan usein painamassa korvansa kiinni oveen, pystymättä hyvinä päivinä kuulemaan mitään. Huonoina päivinä hän kuuli naisen huutavan ja raapivan ovea, jolloin Alduin saattoi viettää tunsikausia selkä ovea vasten.
Käynnit äidin luona vähenivät Alduinin alkaessa etsimään itselleen pakokeinoa kurjuudestaan. Hän löysi maalaamisen todellisuuspaoksi ja osoittautui tässä erittäin lahjakkaaksi nuorukaiseksi.

Alduinin maalaamat taulut olivat kauniita ja jollain selittämättömällä tavalla sekä puoleensavetäviä että hermostuttavia. Sanotaan, että useampi kuin yksi niistä, joista hän on maalannut muotokuvan, ovat menettäneet järkensä. Se, ovatko hänen maalauksensa vetäneet puoleensa mielipuolia vai ovatko ne suistaneet ihmiset mielipuolisuuteen on tulkinnanvarainen juttu, mutta ihmiset hänen ympärillään ovat ajatelleet ensimmäisen vaihtoehdon olevan oikea.

Hopeahiuksisen kasvettua miehen ikään hän osti säästöillään pienen ateljeen Nimrithistä ja muutti isoisänsä asunnosta kaupunkiin. Kummallinen hermostuneisuus katosi muutamassa päivässä isoisän mielestä, kuin joku olisi poistanut suuren taakan hänen harteiltaan.
Alduin puolestaan tutustui kaupunkiin ahnaasti, mutta ei voi vieläkään väittää tuntevansa sitä kokonaan.

Muuta:
- Yllättävän hyvä kokki ja taitava yhdistelemään ruuissaan aineksia, joiden ei uskoisi toimivan yhdessä.
- Osaa lukea ja kirjoittaa
- Alduinin hiukset alkoivat vaalentua mustasta valkoiseen hänen äitinsä puhuessa hulluutensa puuskassa mustahiuksisesta miehestä, jonka Alduin saattoi ymmärtää isäkseen.