Pelinäyte
Jan 9, 2017 15:31:48 GMT
Post by Parasiitti on Jan 9, 2017 15:31:48 GMT
Hahmosi näkee kuinka eläinmuodossa oleva muodonmuuttaja varastaa jotain torilta.
Kukaan muu ei tunnu huomaavan asiaa. Kirjoita siitä kuinka hahmosi toimii tilanteessa.
Kavioiden kopina ja puisten vaunujen kalkatus kiviteillä olivat jo puhdasta arkipäivää Nimrithiin asettuneiden olentojen keskuudessa. Myös jatkuvaan puheensorinaan, väenpaljouteen ja pullantuoksuun torialueella tuurtui helposti, eikä mikään ääni tuntunut varsinaisesti erottuvan joukosta. Rahaa kilisi kojujen puisilla tasoilla, kauppiaat pysäyttelivät ja huutelivat asiakkaita markiiseilla sievennettyihin pajoihinsa ja vartaisiin lykätyt lihankimpaleet sihahtelivat ilkeästi tulikuumaksi hiillostetuilla ritilöillään parempien katosten alla, jonne harva tavankansalainen halusi vähäisine varoineen eksyä.
Torin laidalle ilmaantunut myrkynvihreä silmäpari oli saanut seurata jo jonkin aikaa, miten pyylevänpuoleinen porvariherra ja hänen seurassaan kulkeutuneet lakeijat kyykyttivät tielleen eksynyttä pikkutyttöä. Röyhkeydestä ja huonosta pukeutumisestaan saarnaa tunnollisesti kuunnellut lapsukainen näytti jatkuvasti siltä kuin olisi valmis pillahtamaan itkuun minä hetkenä hyvänsä tuon vankkarakenteisen herrasmiehen edessä, mutta ihmeen voimin tyttö piti pintansa. Hupulliseen kaapuun sonnustautunut naamapuoli nipisteli silmiään ja siirteli huuliensa väliin nostettua puutikkua puolelta toiselle, seuraillessaan mielenkiinnolla tilanteenkulkua etäämmällä, joka alkoi tosin jo lähestyä päätöstään; Useiden minuuttien ajan ääntään avannut herrasmies kyllästyi lopulta huutoonsa ja hän ohjasikin ripeällä kädensivalluksella itsensä palvelijoineen suuntaamaan kohti torin keskustaa. Pyöreä mies lyllersi kyynäreensä asti yltävä kävelykeppi maata vasten viistäen kohti määräämäänsä suuntaa, jolloin hänen kolme hiljaista lakeijaansa sipsuttivat sievästi perässä.
Mukulakivitielle kyyristynyt tyttö ei hievahtanut niiltä sijoiltaan pitkään toviin miesten poistuttua, vaan hän odotti maltillisesti että koko palveluskunta herroineen hävisivät kauempana vilisevän väkimassan keskelle. Kun niin kävi, kiharatukkainen lapsukainen suoristautui takaisin pienille varsisaappaisiin sullotuille jaloilleen ja antoi myös lahon tynnyrin päälle istuutuneelle katselijalle jotain ihmettelmisen arvoista.
" Oikeastiko... " Nuoren miehen suupielet pakottautuivat virneenkaltaiseen hänen kärsineille kasvoilleen, joita varjosti ylisuuri ja paikoittain repeytynyt huppu. Vihreät silmät nauliintuivat katsomaan kangaskappaleen alta tytön kaulalleen nostamaansa antiikkista kaulakorua, jonka pelkästä ulkonäöstä saattoi sanoa sen kattavan ainakin muutaman kuukauden vuokran. Aiemmin samainen kaulakoru oli tainnut pilkahtaa vilaukselta lihavan miehen röyhelöiden takaa - mutta miten?
Ihmetyksiinsä vajonnut Caleb ennätti hädintuskin huomata kostealle kivetykselle pudonnutta, ryppyistä vaatekasaa, jonka alta esiin möyrinyt kyyhkynen paranteli kehonsa ympärille kietoutuneen timanttihelyn asentoa valmistautuessaan lentoon. Muutamalla vaivattomalla siiveniskulla kyseinen lintu hävisikin vihreän katseen ulottumattomiin korkeiden puurakennusten suojaan, jättäen jälkeensä aiemman pikkutytön yllä esiintyneet vaatimattomat sekä kärsineet ryysyt.
Näkemästään hyvätuuliseksi tullut miehenalku soi vielä viimeisen silmäyksen edessään tyhjentyneelle tapahtumapaikalle kenties ylimääräisten silmäparien varalta, mutta hänen lisäkseen juuri yksikään kaupunkilainen ei tuntunut ottavan kantaa tai edes kiinnostusta maahan jääneitä vaatekappaleita kohtaan - Kenties parempi niin.
Mitä tapahtuu tuomitsemisessa?
[Vastaus piilotettu]
Jos oikein hoksasin~
Kukaan muu ei tunnu huomaavan asiaa. Kirjoita siitä kuinka hahmosi toimii tilanteessa.
Kavioiden kopina ja puisten vaunujen kalkatus kiviteillä olivat jo puhdasta arkipäivää Nimrithiin asettuneiden olentojen keskuudessa. Myös jatkuvaan puheensorinaan, väenpaljouteen ja pullantuoksuun torialueella tuurtui helposti, eikä mikään ääni tuntunut varsinaisesti erottuvan joukosta. Rahaa kilisi kojujen puisilla tasoilla, kauppiaat pysäyttelivät ja huutelivat asiakkaita markiiseilla sievennettyihin pajoihinsa ja vartaisiin lykätyt lihankimpaleet sihahtelivat ilkeästi tulikuumaksi hiillostetuilla ritilöillään parempien katosten alla, jonne harva tavankansalainen halusi vähäisine varoineen eksyä.
Torin laidalle ilmaantunut myrkynvihreä silmäpari oli saanut seurata jo jonkin aikaa, miten pyylevänpuoleinen porvariherra ja hänen seurassaan kulkeutuneet lakeijat kyykyttivät tielleen eksynyttä pikkutyttöä. Röyhkeydestä ja huonosta pukeutumisestaan saarnaa tunnollisesti kuunnellut lapsukainen näytti jatkuvasti siltä kuin olisi valmis pillahtamaan itkuun minä hetkenä hyvänsä tuon vankkarakenteisen herrasmiehen edessä, mutta ihmeen voimin tyttö piti pintansa. Hupulliseen kaapuun sonnustautunut naamapuoli nipisteli silmiään ja siirteli huuliensa väliin nostettua puutikkua puolelta toiselle, seuraillessaan mielenkiinnolla tilanteenkulkua etäämmällä, joka alkoi tosin jo lähestyä päätöstään; Useiden minuuttien ajan ääntään avannut herrasmies kyllästyi lopulta huutoonsa ja hän ohjasikin ripeällä kädensivalluksella itsensä palvelijoineen suuntaamaan kohti torin keskustaa. Pyöreä mies lyllersi kyynäreensä asti yltävä kävelykeppi maata vasten viistäen kohti määräämäänsä suuntaa, jolloin hänen kolme hiljaista lakeijaansa sipsuttivat sievästi perässä.
Mukulakivitielle kyyristynyt tyttö ei hievahtanut niiltä sijoiltaan pitkään toviin miesten poistuttua, vaan hän odotti maltillisesti että koko palveluskunta herroineen hävisivät kauempana vilisevän väkimassan keskelle. Kun niin kävi, kiharatukkainen lapsukainen suoristautui takaisin pienille varsisaappaisiin sullotuille jaloilleen ja antoi myös lahon tynnyrin päälle istuutuneelle katselijalle jotain ihmettelmisen arvoista.
" Oikeastiko... " Nuoren miehen suupielet pakottautuivat virneenkaltaiseen hänen kärsineille kasvoilleen, joita varjosti ylisuuri ja paikoittain repeytynyt huppu. Vihreät silmät nauliintuivat katsomaan kangaskappaleen alta tytön kaulalleen nostamaansa antiikkista kaulakorua, jonka pelkästä ulkonäöstä saattoi sanoa sen kattavan ainakin muutaman kuukauden vuokran. Aiemmin samainen kaulakoru oli tainnut pilkahtaa vilaukselta lihavan miehen röyhelöiden takaa - mutta miten?
Ihmetyksiinsä vajonnut Caleb ennätti hädintuskin huomata kostealle kivetykselle pudonnutta, ryppyistä vaatekasaa, jonka alta esiin möyrinyt kyyhkynen paranteli kehonsa ympärille kietoutuneen timanttihelyn asentoa valmistautuessaan lentoon. Muutamalla vaivattomalla siiveniskulla kyseinen lintu hävisikin vihreän katseen ulottumattomiin korkeiden puurakennusten suojaan, jättäen jälkeensä aiemman pikkutytön yllä esiintyneet vaatimattomat sekä kärsineet ryysyt.
Näkemästään hyvätuuliseksi tullut miehenalku soi vielä viimeisen silmäyksen edessään tyhjentyneelle tapahtumapaikalle kenties ylimääräisten silmäparien varalta, mutta hänen lisäkseen juuri yksikään kaupunkilainen ei tuntunut ottavan kantaa tai edes kiinnostusta maahan jääneitä vaatekappaleita kohtaan - Kenties parempi niin.
Mitä tapahtuu tuomitsemisessa?
[Vastaus piilotettu]
Jos oikein hoksasin~