Iapetos
Jan 31, 2017 18:11:01 GMT
Post by Cantsu on Jan 31, 2017 18:11:01 GMT
IAPETOS
Nimi: Iapetos
Kutsumanimi: IP
Laji: (Suojelus)enkeli
Ikä: 1769
Sukupuoli: Mies
Seksuaalinen suuntautuminen: Hetero
Siviilisääty: Sinkku
Perhe: -
Asumus: Mies asuu pääsääntöisesti Taivaassa yksinkertaisessa mökissä, jonka ympärillä on laaja puutarha. Kotoa löytyy vaikuttava asevarasto.
Taidot
Iapetos ei arvosta maagisia taikatemppuja. Totta kai hän taitaa ikänsä myötä arkimagiaan liittyvät suojakentät, parantamisen, valaisun, näkymättömyyden ja sen sellaisen, mutta hän on yli 1000 vuotta treenannut paitsi kehoaan, myös taistelutaitojaan ja on puhtaassa käsirysyssä vaarallinen vastus. Mies suosii kaikenlaisia kamppailulajeihin liittyviä potkuja ja iskuja, kyeten lamauttamaan vastustajansa yleensä yhdellä hyvin tähdätyllä iskulla. Fyysisesti mies on enkeliksi hyvin vahva, jopa niin vahva, että kykenee muodostamaan varteenotettavan vastuksen isokokoisemmallekin vihademonille. Telekineettisiä taitojaan mies on poikkeuksellisesti hionut jo pitkään, omistaen sen käytössä erittäin tarkan sihdin. Näiden lisäksi enkeli osaa käyttää taitavasti niin erilaisia nuijia, teräaseita kuin jousiakin.
Ulkonäkö
KUVAUS
Iapetos on varreltaan lyhyt, vain 163 senttiä pitkä. Tarmoa turkoosisilmäiseltä mieheltä löytyy senkin edestä, sillä keholtaan enkeli on lihaksikas ja tanakka, yltäen peräti 90 kilon painoon. Hyvin vaaleanoranssit hiukset on vedetty lyhyiksi militaristiseen tyyliin niiden lisäksi Iapetokselta löytyy samaa sävyä edustavat viikset ja parta, jotka on yhtä lailla trimmattu lyhyiksi ja siisteiksi. Hän vaikuttaa kaiken kaikkiaan hyväkuntoiselta ja nuorekkaalta, maskuliinisella tavalla komealta 50-vuotiaalta. Taivaassa mies suosii valkeaa tunikaa ja viittaa, maan päällä varustus on huomattavasti raskaampi sisältäen mm. metallihansikkaat, metallivyön ja koristeellisen päällystakin. Jalassaan mies pitää painavia nahkasaappaita. Aseena mies suosii käyntikortikseen muodostunutta metallipäistä nuijaa, jonka tielle harva haluaa eksyä.
Enkelimuodossa miehellä on valkeanharmaat siivet, jotka ovat kooltaan aikalailla keskiluokkaa; lentämiseen sopivat, mutta eivät suhteettoman isot.
KUVA
Henkilökuva © Doll Divine <http://www.dolldivine.com/>
HISTORIA
Iapetos syntyi aikoinaan hyvinvoivaan työväenluokkaiseen perheeseen, joka vuokraviljeli suhteellisen laajoja maa-alueita. Satovuodet olivat antoisia ja rehellisen työn parissa Iapetos voimistui fyysisesti että henkisesti. Hän perusti myöhemmin oman perheensä, jonka isänä hän oli ankara, mutta hyväsydäminen ja perhe muisti aina antaa omastaan muille isän johdolla, kun sellaiseen tilaisuus tuli. Kun aika vieri, Iapetos sai kovalla työllä hankittua perheelleen tilan ja perheen vauraus nousi huomattavasti. Tämä ei tehnyt hyväsydämiseksi syntyneestä miehestä ahnetta, vaan hän luovutti edelleen rahaa köyhille ja piti palvelusväkeään hyvin vuosikausia. Hänestä tuli paikallinen johtohahmo, kylän johtaja ja erittäin pidetty mies, joka oli luonut omaisuuden perheensä perintöä hyödyntäen.
Aikoinaan Iapetos jätti tilansa vanhimmalle pojalleen ja nukkui rauhallisesti pois perheensä ympäröimänä. Hän ei koskaan ollut ollut uskonnollinen, mutta siitä huolimatta miehen sielu siirtyi Limbukseen, jossa hänestä tehtiin elämässä osoitetun hyväsydämisyyden vuoksi puhtoinen suojelusenkeli. Liekö tuomitsija ollut ilkikurisella tuulella, vai oliko niin tarkoitettu, sitä ei kukaan tiedä, mutta Iapetokselle suotiin enkelille ominaisen rehellisyyden ja rohkeuden lisäksi äkkipikaisuutta ja taistelutahtoa vaikka muille jakaa.
Pian alkoi tie enkelinä. Iapetos joutui jo ensimmäisten suojattiensa aikoihin nokikkain demonin kanssa ja koettuaan sekä kirvelevän tappion että ivaa pituusrajoitteisuudestaan enkeli päätti, että hänelle riitti. Sulkasiivet eivät tarkoittaneet, että miehen tulisi kestää tuollaista kohtelua mokomilta lihaskimpuilta. Iapetoksella oli jo ennestään fyysistä voimaa, ja mies alkoi treenata itseään hyvin ahkerasti, samoin kuin harjoitella kamppailulajeja fyysistä taistelua varten. Tästä johtuen hänen maagiset kykynsä laahasivat pitkään jonkin verran jäljessä, ennen kuin mies koki voivansa keskittyä moisiin "taikatemppuihin" hetkeksi.
Valitettavasti fyysinen treenaaminen ja muistot demonin kohtaamisesta varmistivat sen, että fyysisesti vahva mies ei oikein pitänyt siitä, että demonit lähestyivät hänen suojattejaan. Useamman lujan ja tarpeettoman yhteenoton vuoksi arkkienkelit päättivät lopulta siirtää jo 1000-vuotiaan Iapetoksen muihin tehtäviin; mentoroimaan nuorempiaan, tuomitsemaan sieluja Limbuksessa ja opettamaan muille enkeleille taistelutaitoja. Suojatteja miehelle luovutettiin harvoin, ja ne harvat olivat siinä asemassa, että tarvitsivat jatkuvaa fyysistä suojelua. Iapetos alkoi kutsua arkkienkeleitä itsekseen viherpiipittäjiksi, sillä vaikka tehtävät tehtiin huolella, alkoivat ne maistua puulta.
Socras-episodin koittaessa Iapetos oletti pääsevänsä rintamalle ottamaan yhteen demonien kanssa ja vieläpä hyvällä syyllä! Vielä mitä. "Sota" on homeisten kirjojen tutkimusta ja ikuista jännityksessä istumista. Iapetos ei kuitenkaan ole vielä luopunut toivosta ja pitää nuijansa lähellä.
Aikoinaan Iapetos jätti tilansa vanhimmalle pojalleen ja nukkui rauhallisesti pois perheensä ympäröimänä. Hän ei koskaan ollut ollut uskonnollinen, mutta siitä huolimatta miehen sielu siirtyi Limbukseen, jossa hänestä tehtiin elämässä osoitetun hyväsydämisyyden vuoksi puhtoinen suojelusenkeli. Liekö tuomitsija ollut ilkikurisella tuulella, vai oliko niin tarkoitettu, sitä ei kukaan tiedä, mutta Iapetokselle suotiin enkelille ominaisen rehellisyyden ja rohkeuden lisäksi äkkipikaisuutta ja taistelutahtoa vaikka muille jakaa.
Pian alkoi tie enkelinä. Iapetos joutui jo ensimmäisten suojattiensa aikoihin nokikkain demonin kanssa ja koettuaan sekä kirvelevän tappion että ivaa pituusrajoitteisuudestaan enkeli päätti, että hänelle riitti. Sulkasiivet eivät tarkoittaneet, että miehen tulisi kestää tuollaista kohtelua mokomilta lihaskimpuilta. Iapetoksella oli jo ennestään fyysistä voimaa, ja mies alkoi treenata itseään hyvin ahkerasti, samoin kuin harjoitella kamppailulajeja fyysistä taistelua varten. Tästä johtuen hänen maagiset kykynsä laahasivat pitkään jonkin verran jäljessä, ennen kuin mies koki voivansa keskittyä moisiin "taikatemppuihin" hetkeksi.
Valitettavasti fyysinen treenaaminen ja muistot demonin kohtaamisesta varmistivat sen, että fyysisesti vahva mies ei oikein pitänyt siitä, että demonit lähestyivät hänen suojattejaan. Useamman lujan ja tarpeettoman yhteenoton vuoksi arkkienkelit päättivät lopulta siirtää jo 1000-vuotiaan Iapetoksen muihin tehtäviin; mentoroimaan nuorempiaan, tuomitsemaan sieluja Limbuksessa ja opettamaan muille enkeleille taistelutaitoja. Suojatteja miehelle luovutettiin harvoin, ja ne harvat olivat siinä asemassa, että tarvitsivat jatkuvaa fyysistä suojelua. Iapetos alkoi kutsua arkkienkeleitä itsekseen viherpiipittäjiksi, sillä vaikka tehtävät tehtiin huolella, alkoivat ne maistua puulta.
Socras-episodin koittaessa Iapetos oletti pääsevänsä rintamalle ottamaan yhteen demonien kanssa ja vieläpä hyvällä syyllä! Vielä mitä. "Sota" on homeisten kirjojen tutkimusta ja ikuista jännityksessä istumista. Iapetos ei kuitenkaan ole vielä luopunut toivosta ja pitää nuijansa lähellä.
LUONNE
Iapetos on rehellinen, äkkipikainen ja rohkea mies. Hänellä on enkeliksi erittäin väkivaltaisia taipumuksia ja esimerkiksi se, että demoni lähestyy suojattia, nähdään uhkana, joka on hoidettava mahdollisimman kovaotteisesti. Yleensäkin ottaen konfliktitilanteessa enkeli suosii sitä väkivaltaista vaihtoehtoa. Tästä huolimatta hän ei suosi turhia tappeluita, vaan alkaa ottamaan jonkun yhteen ainoastaan, mikäli oma tai jonkun muun terveys on - enkelin oman näkemyksen mukaan - vaarassa. Toinen poikkeus ovat harjoittelutilanteet.
Iapetos esittää yleensä hieman äkäistä ukkelia ja suuttuu nopeasti, varsinkin, jos joku huomauttaa hänen lyhyydestään. Hänen näkemyksensä luonnosta on se, että vahvat syövät heikot, joten hänen kaltaisensa lievästi pituusrajoitteisen henkilön täytyy treenata itsensä huippukuntoon ja osata puolustautua pahalta maailmalta. Tästä piirteestään huolimatta mies puolustaa tarpeen vaatiessa myös heikompiaan ja toinen tapa suututtaa mies on se, että joku käy itseään huomattavasti heikomman yksilön kimppuun. Tämä ominaisuus on kytköksissä miehen lapsirakkauteen, sillä hän näkee nuo pienet ja avuttomat olennot suloisina.
Enkeli ei ole pelkuri. Jos hänen olisi uhrauduttava muut pelastaakseen, päätöksessä ei tarvitsisi empiä. Ajatus kuolemasta ei liiemmin ilahduta enkeliä, mutta hän valitsee ennemmin sen kohtalon kuin toiset vaihtoehdot; olla vangittuna, kyvyttömänä tekemään mitään tai elää ikuisesti sen tiedon kanssa, että jotain olisi voinut tehdä. Omat tehtävät on tehty hoidettaviksi, ja silloin ne hoidetaan.
SUHTAUTUMINEN MUIHIN LAJEIHIN
Enkelit: Omia lajitovereita arvostetaan. Arkkienkelit ovat Iapetoksen mielestä viherpiipittäjiä johtuen siitä, että hänet on siirretty perustavanlaatuisista suojelutehtävistä syrjään "hätävarjelun liioittelun vuoksi".
Demonit: Pahantekijöitä, joita pitää joskus opastaa oikeaan suuntaan vanhalla kunnon oikealla koukulla. Ihan kelvollisiakin yksilöitä löytyy silloin tällöin.
Jumalat: Yläkerta, pitäköön huolen mistä pitävät
Kuolevaiset: Suojeltavia. Erityisesti lapset ovat lähellä sydäntä.
Iapetos esittää yleensä hieman äkäistä ukkelia ja suuttuu nopeasti, varsinkin, jos joku huomauttaa hänen lyhyydestään. Hänen näkemyksensä luonnosta on se, että vahvat syövät heikot, joten hänen kaltaisensa lievästi pituusrajoitteisen henkilön täytyy treenata itsensä huippukuntoon ja osata puolustautua pahalta maailmalta. Tästä piirteestään huolimatta mies puolustaa tarpeen vaatiessa myös heikompiaan ja toinen tapa suututtaa mies on se, että joku käy itseään huomattavasti heikomman yksilön kimppuun. Tämä ominaisuus on kytköksissä miehen lapsirakkauteen, sillä hän näkee nuo pienet ja avuttomat olennot suloisina.
Enkeli ei ole pelkuri. Jos hänen olisi uhrauduttava muut pelastaakseen, päätöksessä ei tarvitsisi empiä. Ajatus kuolemasta ei liiemmin ilahduta enkeliä, mutta hän valitsee ennemmin sen kohtalon kuin toiset vaihtoehdot; olla vangittuna, kyvyttömänä tekemään mitään tai elää ikuisesti sen tiedon kanssa, että jotain olisi voinut tehdä. Omat tehtävät on tehty hoidettaviksi, ja silloin ne hoidetaan.
SUHTAUTUMINEN MUIHIN LAJEIHIN
Enkelit: Omia lajitovereita arvostetaan. Arkkienkelit ovat Iapetoksen mielestä viherpiipittäjiä johtuen siitä, että hänet on siirretty perustavanlaatuisista suojelutehtävistä syrjään "hätävarjelun liioittelun vuoksi".
Demonit: Pahantekijöitä, joita pitää joskus opastaa oikeaan suuntaan vanhalla kunnon oikealla koukulla. Ihan kelvollisiakin yksilöitä löytyy silloin tällöin.
Jumalat: Yläkerta, pitäköön huolen mistä pitävät
Kuolevaiset: Suojeltavia. Erityisesti lapset ovat lähellä sydäntä.
extra
- osaa lukea ja kirjoittaa horjuvasti
- osallistuu nykyisin lähinnä mentorointiin ja sielujen tuomitsemiseen Limbuksessa, koska miehellä on taipumusta ylireagoida suojatin joutuessa uhkatilanteeseen
- on puhdas kasvissyöjä, jos jotain joutuu syömään; ei voi sietää missään määrin lihaa
- mikäli jonkun enkelin katsotaan tarvitsevan nimenomaan taistelukoulutusta, hänet ohjataan yleensä Iapetoksen puheille
- vannoutunut puutarhuri
- puhuttelee mielellään muita "kullannupuiksi"
- osallistuu nykyisin lähinnä mentorointiin ja sielujen tuomitsemiseen Limbuksessa, koska miehellä on taipumusta ylireagoida suojatin joutuessa uhkatilanteeseen
- on puhdas kasvissyöjä, jos jotain joutuu syömään; ei voi sietää missään määrin lihaa
- mikäli jonkun enkelin katsotaan tarvitsevan nimenomaan taistelukoulutusta, hänet ohjataan yleensä Iapetoksen puheille
- vannoutunut puutarhuri
- puhuttelee mielellään muita "kullannupuiksi"
SUHTEET
Tulossa...