Camille Spicht

[Hijiri]

CAMILLE SPICHT

32-vuotias | mies | 170cm | 50kg | puolijumala (lempeys) | homoseksuaali | ihastunut | suojelusenkelinä Anyu | entinen laulaja

M A I N E

Camillesta liikkuu nykyään kahdenlaisia puheita. Lahjakkaana laulajana tunnettu mies katosi yllättäen julkisuudesta joitakin vuosia sitten ja tämä on saanut osan kaupungin asukkaista vilkuilemaan äskettäin kaupunkiin palannutta miestä syrjäkarein. Camille on avautunut henkilökohtaisista asioistaan hyvin pienelle joukolle ja hän pyrkii toistaiseksi pitämään mahdollisimman matalaa profiilia kaduilla liikkuessaan.

A M M A T T I

Entinen laulaja, tällä hetkellä työtön äänen menetyksen vuoksi. Camille yrittää parhaan kykynsä mukaan päästä yli onnettomuudestaan ja elää tarpeen vaatiessa pääosin laulamisesta kertyneiden säästöjen turvin..

P E R H E

Camille vietti suurimman osan lapsuudestaan ja nuorestaan äitinsä Carlan (ihminen, kuollut) kanssa. Muita perheenjäseniä ovat isä, Lempeyden jumala Risdíthainn sekä tämän puolelta pikkuvelipuolet Klemens ja Klaudius.

A S U M I N E N

Camille asui vielä pari vuotta sitten lapsuudenkodissaan, joka jäi hänen nimiinsä Carlan kuoleman jälkeen. Vaikka kyseinen talo herättääkin paljon ikäviäkin muistoja, sillä on silti suuri merkitys Camillelle. Tällä hetkellä lapsuudenkoti on kuitenkin tyhjillään ja puolijumala asuttaa kaupungin rajojen ulkopuolella sijaitsevaa pientä ja alkeellista mökkiä, josta hän poistuu harvoin ihmisten ilmoille. Mökistä löytyvät vain kaikista välttämättömimmät huonekalut ja käyttötavarat ja se on varsinkin öisin myös hyvin kylmä uunissa poltettavista puistakin huolimatta. Mökin vieressä sijaitsee pieni kirkasvetinen lampi, joka on pakkasten alettua jäätynyt usein umpeen.

T A I D O T & K Y V Y T

Camille on vasta vanhemmalla teini-iällä tullut kunnolla tietoiseksi voimistaan ja varsinkin alkuvaiheessa hän sai opastusta niiden käyttöön isältään, Lempeyden jumala Risdithainnilta. Puolijumalan kehittynein kyky on kannatella erikokoisia esineitä ajatuksen voimalla. Niin kirjojen kuin pienempien huonekalujenkin liikuttelu onnistuu, joskin mitä isommasta esineestä on kyse, sitä enemmän se kuluttaa Camillen voimia. Puolijumala kykenee myös luomaan erivahvuisia suojakenttiä, joskin niiden ylläpitäminen lyhyenkin aikaa verottaa voimakkaasti miehen jo valmiiksi kovilla olevaa kehoa. Näiden lisäksi Camille kykenee myös muodostamaan valkoisena hohtavasta energiastaan nuotteja ja nuottiavaimia muistuttavia kuvioita, jotka luovat ympärilleen hentoa valoa.

Camille on lisäksi perinyt isältään taidon vaikuttaa muiden mieliin lempeyttä herättämällä. Kyvyn käytöllä on kuitenkin myös varjopuolensa sillä liian runsaasti yhteen menoon tai isompaan ihmisjoukkoon yhtä aikaa käytettynä se vastavuoroisesti vähentää puolijumalan lempeyttä häntä itseään kohtaan. Itseensä Camille käyttää tätä kykyä nykyään erittäin harvoin sillä hän ei omasta mielestään ansaitse kenenkään, ei edes itsensä, lempeyttä osakseen.

U L K O N Ä K Ö

Nykyinen Camille on kuin varjo entisestä itsestään. Aikoinaan hyvinkin sopusuhtainen, joskin hoikka mutta silti terveeltä näyttänyt mies on laihtunut hälyttävästi, kylki- ja solisluut erottuvat paljaalla silmällä ja aikaisempaa kalpeammaksi käynyt iho on hauras ja vahingoittuu helposti. Raskasluomisten metsänvihreiden silmien katse on haikean surumielinen ja poissaoleva, suupielten ollessa melkeinpä poikkeuksetta kaartuneina alaspäin. Silmien alle muodostuneet juovat puolestaan kertovat huonosti nukutuista öistä. Poskia somistaa joukko pisamia ja Camillelta löytyy kasvoistaan myös kaksi kauneuspilkkua (oikean silmän alla ja ylähuulen vasemmalla puolella). Kumpikin korvalehti on rei’itetty ja mies käyttää niissä yksinkertaisia pieniä nappeja.

Camille on aina ollut hoikka vailla näkyviä lihaksia ja tänä päivänä hänen painonsa keikkuu enemmän tai vähemmän alipainon puolella. Mies yltää pituudessaan juuri ja juuri 170 sentin rajapyykkiin asti ja hän painaa toistaiseksi vain 50 kiloa. Viime vuosien elämäntapamuutoksista huolimattakin mies on kuitenkin edelleen niin vartaloltaan kuin kasvoiltaankin kaunis, saaden niin miesten kuin naistenkin päät kääntymään. Hänellä on hyvin vaaleat suurin piirtein hartioiden tienoille yltävät oljenvaaleat hiukset, joista osa on sidottu taakse takaraivoa reunustavaksi poninhännäksi, joka saattaa toisinaan olla myös letitetty. Tunnultaan pehmeillä hiuksilla on varsinkin kosteilla ilmoilla taipumusta kihartua.

Camille ei koskaan poista kaulansa ympärillä olevaa valkoista silkkinauhaa. Sen alle nimittäin kätkeytyvät näkyvät arvet, joiden syntymiseen johtaneet tapahtumat tuhosivat laulamista rakastavan miehen elämän kaksi vuotta sitten. Puolijumalan pukeutuminen taas oli varsinkin ennen hyvin näyttävää ja toisinaan mahtipontistakin. Koristeelliset ja yksityiskohtaiset mutta silti siistin hillityt esiintymisasut olivat miehen voimakkain tunnusmerkki niiden käsittäessä niin tavanomaisia kauluspaitoja, hännystakkeja, liivejä kuin myös erikoisin leikkauksin toteutettuja isompia kokonaisuuksiakin. Vapaa-ajan ja kotiolojen vaatetus onkin luonnollisesti hyvin arkista ja yksinkertaista, pitäen sisällään niin töidenkin puolesta tutuiksi käyneitä kauluspaitoja, neuleita, kuin edestä nyöritettäviä paitojakin. Osa vaatteista saattaa olla myös kokoa tai paria suurempia sillä Camille kokee niiden lämmittävän häntä silloin paremmin. Vaatteiden väriskaala vaihtelee ruskean ja beigen eri sävyissä sekä valkoisessa. Mustaa sekä muita tummempia sävyjä esiintyy vain esiintymisvaatteissa ja silloinkin melko harvoin.

L U O N N E

Muun muassa äitinsä välinpitämättömyydestä johtuen Camille on aina ollut ankara itselleen mutta parin viime vuoden aikana tuo piirre on vain voimistunut. Hän ei ole koskaan sallinut itseltään epäonnistumisia vaan on pyrkinyt perfektionistin elkein tekemään aina vähän enemmän loppuun palamisen uhallakin, ahdistuen toisten mahdollisista yrityksistä tarjota apuaan. Mies joutui oppimaan tulemaan toimeen omin avuin jo varhain mistä syystä hänen mieleensä on iskostunut voimakkaana tarve huolehtia vain itse itsestään. Camille ei ole oikeastaan koskaan nähnyt tarpeelliseksi lähteä solmimaan kunnollisia ihmissuhteita vaikka menneisyydestä jokunen sydänystävä kenties löytyykin.

Camille päätyi musiikin pariin jo lapsena. Vuosien varrella musiikista ja varsinkin laulamisesta on muodostunut tärkeä tukipilari, jonka avulla mies on kyennyt unohtamaan mieltään vaivaavat ikävät asiat. Pitkän uran laulajana tehnyt puolijumala oli vielä pari vuotta sitten tuttu näky Nimrithin esiintymislavoilla mutta miestä kohdannut epäonni riisti häneltä yllättäen kaiken. Camille vetäytyikin täysin varoittamatta pois julkisuudesta eikä hän ole kahteen vuoteen koskenut omistamiinsa soittimiin vaan ne saavat kerätä rauhassa pölyä suurten lakanoiden alla, katseilta piilotettuina.

Camille ei aina osaa kohdata ongelmia ja toisinaan hänelle onkin helpompaa paeta niitä mitään ilmoittamatta sen sijaan, että yrittäisi korjata asiat. Miehellä on myös taipumusta ajatella joitakin asioita liikaa ja vetää erilaisista tilanteista omia, toisinaan täysin vääriäkin, johtopäätöksiään. Kehnosta lapsuudesta johtuen Camille potee usein riittämättömyyden tunnetta ja miestä inhottaa jo ajatuksenkin tasolla se, että hän tulisi itse aiheuttamaan häpeää ja pettymystä sellaiselle henkilölle, jota ihailee ja kunnioittaa.

Camille vihaa peilikuvaansa sillä niin arpien kuin ne peittävän liinankin näkeminen muistuttavat häntä toistuvasti siitä, ettei hän tule enää koskaan palaamaan rakastamansa työn pariin. Kun vuosien varrella laulamisen avulla monesta vastoinkäymisestä selvinnyt puolijumala ei enää voi turvautua ainoaan lohtua tuovaan asiaan, mies on alkanut katkeroitua kaikkia niitä kohtaan, jotka ovat kykeneviä toteuttamaan unelmiaan. Camille pyrkii välttelemään erityisesti teatteria koska ei halua nähdä eikä varsinkaan kuulla entisten virkaveljiensä toteuttavan itseään tavalla, johon hän itse ei enää kykene (puhumattakaan teatterin herättämistä lukuisista muistoista). Puolijumala ei aina edes yritä peitellä muita kohtaan tuntemaansa kateutta vaikka sisimmässään tietääkin, ettei voi syyttää tilanteestaan ketään, ellei sitten itseään. Itsesyytökset sen sijaan ovatkin sitten vielä sitäkin suuremmat ja näkyvämmät Camillen päätyessä toisinaan rankaisemaan itseään omasta epäonnistumisestaan niin olemalla syömättä kuin fyysistä kipuakin aiheuttamalla. Entisaikojen onnesta ja ilosta kertovat kyyneleet ovat vaihtuneet tuskan, ahdistuksen ja vihan kyyneleiksi Camillen päätyessä tuon tuosta paiskomaan telekineesin voimin tavaroita pitkin seiniä, ikään kuin uskoen kiivaan tunteiden purkautumisen helpottavan hänen oloaan. Muita kohtaan Camille ei kuitenkaan ole koskaan fyysisesti väkivaltainen vaikka saattaakin vihaisten ilmeidensä perusteella muulta vaikuttaakin.

Camille on aina ollut romantikko mutta ensimmäisen ja toistaiseksi myös ainoan seurustelusuhteen päättyminen naisystävän tylyyn ilmoitukseen siitä, ettei ollut koskaan oikeasti rakastanut häntä, sai puolijumalan pohtimaan uudelleen omaa itseään. Miehen mielessä jo valmiiksi heräillyt riittämättömyyden tunne alkoi vain kasvaa, saaden miehen yhä enemmän uskomaan siihen, ettei tulisi koskaan olemaan tarpeeksi hyvä kenellekään. Hyvin syvällä mielen perukoilla Camille kyllä uskaltautuu toisinaan haaveilemaan paremmasta huomisesta sen oikean kanssa, joskin hänen mielensä möröt kyllä onnistuvat myös melkein yhtä nopeasti romuttamaan nuo haaveet.

H I S T O R I A

Camillen elämän lähtökohtia ei voi pitää missään määrin erityisen hyvinä sillä pahaan alkoholikoukkuun jäänyt Carla-äiti päätyi ajamaan pojan isän, Lempeyden jumala Risdithainnin, pois heidän yhteisestä elämästään, katkaisten muutenkin kaikki kontaktit mieheen, jota nainen olikin ehkä vielä joitakin vuosia sitten rakastanut. Camille joutui viettämään lapsena hyvin paljon aikaa yksinään sillä Carla riekkui usein yömyöhään kaupungin kapakoissa, joista nainen kompuroi kotiin vasta aamun pikkutunneilla niin huonossa kunnossa, että Camille pelkäsi toistuvasti menettävänsä äitinsä. Pieniä valonpilkahduksia alkoi kuitenkin putkahdella esiin aina silloin kun Camille saattoi päivisin livahtaa ulos metsiin harjoittelemaan laulamista. Aikoinaan esiintymislavoilla itsekin esiintyneen Carlan kyvyt olivat päätyneet periytymään hänen pojalleen, joka alkoi jo hyvin varhaisessa vaiheessa käyttää niin laulamista kuin musiikkia yleensäkin eräänlaisena pakokeinona muun elämän kurjuuksista.

Camillen varttuessa kuvioihin astui yllättäen myös hänen isänsä, johon Carla oli aikoinaan kiivastuksissaan tullut katkaisseeksi kaikki välinsä. Aluksi nuori puolijumala yritti noudattaa äitinsä toivetta ja olla tapaamatta isäänsä mutta ennen pitkää pojan uteliaisuus ja halu saada tietää enemmän läheisestä sukulaisesta voittivat kaiken muun ja tämä alkoi tavata Lempeyden jumalaa salaa äidiltään. Näiden tapaamisten aikana vähitellen nuoreksi mieheksi varttuva Camille oppi tuntemaan enemmän itseään sekä tiedostamaan myös jo varhaisessa lapsuudessa heränneitä yliluonnollisia kykyjä. Musiikista ja isänsä kanssa vietetystä ajasta muodostui hyvin lyhyessä ajassa tärkeä tukipilari, joiden avulla Camille alkoi kukoistaa aivan uudella tavalla. Vaikka poika rakastikin äitiään kaikista tuon oikuista huolimatta, tunsi tämä silti suunnatonta surua ja pettymystä siitä, miten vahvan otteen alkoholi oli Carlasta saanut. Camillen ollessa teini-ikäinen hänen äitinsä sai lopulta tietää poikansa tapailleen salaa isäänsä jo vuosien ajan. Lempeyden poika oli jatkuvasti pelännyt Carlan suuttuvan, mikäli tämä saisi tietää mutta vihaisten huutojen sijasta nainen päätyikin olemaan täysin välinpitämätön, ainoina sanoinaan kehottaa tekemään mitä poika lystäsi. Tämän jälkeen Camille näki Carlaa yhä harvemmin ja lopulta se, mitä nuorukainen oli koko ajan mielessään pelännyt, tapahtui. Eräänä kylmänä talvi-iltana Camille löysi äitinsä elottomann ruumiin heidän kotinsa läheltä, hankeen paleltuneena.

Kunnollisen surun sijaan Camille oli hämmentynyt ja peloissaan. Hän jäi yksin asuttamaan heidän yhteistä kotiaan samalla kun niitti yhä kasvavampaa mainetta Nimrithin esiintymislavoilla, jolloin aikaa suremiselle ei juurikaan jäänyt. Aika kului ja Camillen suosio jatkoi hurjaa nousuaan. Jokunen vuosi äitinsä kuoleman jälkeen nuori laulaja kuitenkin vilustui pahoin mutta sen sijaan, että olisi malttanut antaa itsensä parantua ensin kunnolla, Camille tuli aloittaneeksi harjoittelun liian nopeasti uudelleen. Tästä aiheutui pitkäkestoiseksi venähtänyt kova kurkkukipu sekä väliaikaisia äänen katoamisia. Camillea kehotettiin ottamaan rauhallisesti ja hieman vastahakoisesti mies suostuikin lopulta, toivoen, ettei joutuisi pitämään taukoa kovin kauaa. Noin pari vuotta sitten tapahtui kuitenkin vakava ratsastusonnettomuus, jonka yhteydessä laulajavirtuoosina pidetty puolijumala loukkasi kaulansa niin pahoin, ettei hän lääkäreiden sanojen mukaan tulisi enää koskaan laulamaan. Tieto äänen lopullisesta katoamisesta oli luonnollisesti järkytys henkilölle, jolle laulaminen oli ollut enemmänkin elämäntehtävä kuin työ tai harrastus jo useiden vuosien ajan. Joitakin viikkoja onnettomuutensa jälkeen, heti kun jalat vain suinkin kantoivat ja pahimmat fyysiset kivut alkoivat hellittää, Camille pakkasi tavaransa ja katosi vähin äänin niin julkisuudesta kuin ihmisten ilmoiltakin, jättäen jälkeensä vain joukon kysymyksiä. Risdithainnille puolijumala päätyi jättämään henkilökohtaisen kirjeen, jossa tämä kehotti isäänsä olemaan etsimättä häntä.

M U U T A

Camille menetti puhekykynsä jokunen vuosi sitten. Puhumattomuuden lisäksi mies ei kykene myöskään esimerkiksi henkäisemään tai huokaamaan, vaan antaa ilmeiden ja eleiden puhua puolestaan. Nykyään puolijumala kommunikoi viestejä kirjoittamalla ja hän on myös opetellut viittomaan.

- nopea ja kyvykäs oppimaan uusia asioita halutessaan
- vihaa päihteitä siitä syystä, mitä ne tekivät hänen äidilleen. Tästä huolimatta sortuu nykyään kuitenkin itsekin varsinkin alkoholiin
- osaa kirjoittaa, lukea ja laskea ilman ongelmia. Käsiala on selkeää ja kaunista
- on aina pitänyt eläimistä mutta ei pahan allergiansa ja kiireisen elämänsä vuoksi ole koskaan voinut sellaista itselleen ottaa
- sairastelee melko usein
- jouduttuaan huolehtimaan itsestään jo hyvin varhaisella iällä, Camillesta on muovautunut hyvin taitava kokki
- sokerihiiri. Suosiossa erityisesti suklaa, makeat teejuomat, kaakao, marjat ja makeat leivonnaiset
- osaa soittaa pianoa, viulua sekä jonkin verran myös harppua
- nauttii kylpemisestä ja käyttää mielellään makealta tuoksuvia pesuaineita