Camus - kyynisyyden jumala

[Lucretia]

NIMI: Camus, tunnetaan maassa sunimellä Marino
IKÄ: 2567 v.
SKP: Mies
LAJI: Tunteiden Jumalata, kyynisyys

ASUMINEN
Omistaa komean, valkeasta marmorista rakennetun asunnon Taivaassa, lähellä harjoituskenttiä, mutta asunnossa ei ole todellisuudessa asuttu vuosiin. Jos sisälle pääsee kurkistamaan, voi todeta sen juuri siksi, mitä se onkin, hylätyn näköiseksi, tavarat ovat yhä paikallaan, mutta asunnossa vallitsee asumattomuuden ilmapiiri. Toinen, viime vuosina huomattavasti kovemmassa käytössä oleva asunto on maassa, aivan teatterin vieressä. Miehellä on omistuksessaan kookas kaksikerroksinen asunto, joka on sisustettu mustalla ja valkoisella, seinillä on maisemamaalauksia aalloista ja myrskyistä.

TAIDOT JA KYVYT
Camus on tunnettu jumalten ja vanhempien iättömien keskuudessa voimakkaista maagisista voimistaan. Hänet tiedetään voimakkaana telekineesin suhteen, osaavan luoda voimakkaita suojakenttiä kuin omistavan myös hieman parantamisen lahjoja.
Todellisuudessa kaikki tuo on menneisyyttä. Mies on viimeisen vuosisadan aikana kunnostautunut ennen tuntemattoman kykynsä alla – magian negatoinnin. Hän kykenee luomaan alueita, joilla magiaa ei kykene käyttämään. Hän kykenee myös kirouksen omaisesti blokkaamaan henkilön kyvyn käyttää magiaa muutaman tunnin ajaksi, vaikka tämä kyky ei toimikaan häntä voimallisempiin olentoihin täydellisesti, vaan osa heidän kyvyistään palautuu saman tien, loput kun he pääsevät tarpeeksi kauas Camusista. Mies kykenee myös kumoamaan muiden jumalien luomia kirouksia, vaikka onkin eri juttu, suostuuko hän tekemään niin. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana Camuksen omat maagiset taidot ovat lähteneet syöksykierteeseen alaspäin ja tätä nykyä hän osaa enää vaikuttaa tunteisiin herättämällä kyynisyyttä. Hänen taitonsa teleportata on heikentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana siihen pisteeseen, että hän saattaa mennä lähes kilometrillä ohi kohteestaan ja ulkonäön muokkaaminenkaan ei onnistu enää juuri lainkaan. Miehen muut maagiset kyvyt, joista hän oli ennen tunnettu, ovat kadonneet kokonaan.

Fyysisesti Camus on huomattavasti voimakkaampi, kuin päällepäin näyttää.

ULKONÄKÖ
180 cm/72 kg/hoikka
Camusilla on iättömät kasvot, jotka sopivat uskottavasti niin parikymppiselle, mutta menevät myös nuorekkaasta kolmikymppisestä - ja omasta mielestään myös hyvin säilyneestä nelikymppisestä. Hänen kasvonsa ovat ovaalin muotoiset, leuka terävä ja poskipäät korkeat. Miehellä on hieman vinot, violetit silmät. Miehen ihon sävy on vaalea, kevyesti punaiseen kääntyvä ja hänen poskillaan on usein huomattavissa terve punoitus. Camuksen hiukset ovat malliltaan paksut ja kurittomat sekä kevyesti kiharaiset. Väriltään hiukset, kuin muukin karvoitus oranssinpunaiseen suuntaan, mutta mukana on sen verran ruskeaa, että hänen hiuksensa muistuttavat sävyltään ruskaisaa metsää. Hänellä ei ole arpia tai lävistyksiä.

Mies on ruumiinrakenteeltaan hoikka. Hän pukeutuu pääasiassa mustavalkoiseen, vaatimattomiin kuoseihin joiden avulla hänen on helppo kadota väkijoukkoon halutessaan. Miehen tapa kantaa itsensä ei ole kaikkein nöyrimmästä päästä, vaan Camus pitää leukansa ylpeästi pystyssä. Hänen äänensä on hieman nariseva.

LUONNE
Camus on hankala luonne, teräväkielinen pessimisti jolla tuntuu olevan voimakas mielipide kaikesta ja kaikista – ja harvassa asiassa tuo mielipide on pelkästään positiivinen. Miehelle kuppi on aina puoliksi tyhjä ja hän ei pelkää tuoda mielipiteitään julki. Positiiviset kommentit hänet suunnaltaan ovat harvinaista herkkua. Harva henkilö on suorastaan hänen suosiossaan, vaikka mies arvostaakin sellaisia piirteitä, kuin pikkutarkkuutta, ahkeruutta ja luovuutta, joten tällaisia piirteitä omaavat henkilöt saattavat saada lempeämpää kohtelua hänen suunnaltaan.
Camus on liian rehellinen ja suorapuheinen, mies joka kertoo mielipiteensä liian avoimesti, vaikka kukaan ei olisi sitä mennyt pyytämään. Toisaalta hän on myös terävänäköinen, joten häneltä on mahdollista saada teräviä havaintoja asioista, jos kestää sen, että mies saattaa mennä haavoittamaan sanoillaan. Mies on itse ylisuorittaja, joka laittaa helposti asioihin mukaan kaikki voimavaransa, mikä saattaa pahimmassa tilanteessa vain kostautua miehelle itselleen. Myös Camusin huurintaju on toisille vaikea pala, sillä se on sekoitus rehellisyyttä, teräviä havaintoja, sarkasmia kuin myös pilkkaa.
Hankalan persoonansa vuoksi miehen parisuhteet ovat pääasiassa loppuneet lyhyeksi, jos ovat koskaan päässeet mihinkään kevyeltä tasolta. Mies osaa olla epäluuloinen mahdollista kumppaniaan kohtaan, minkä vuoksi hän kärsii sitoutumiskammosta eikä osaa välttämättä käsitellä omaa - tai vastapuolen - mustasukkaisuutta oikein. Näissä asioissa miehen kanssa onkin helpompi tulla toimeen, jos ei kasaa liikaa toiveita mukaan vaan menee sen mukaan, miltä tuntuu. Camus ei ole ujo kosketuksien suhteen ja tällaisina hetkinä häntä saattaa pitää jopa miellyttävänä henkilönä.

Camus on monella tapaa käpertynyt itseensä. Hän salaa oman epätäydellisyytensä ja on salaa vielä ankarampi itselleen, kuin mitä hän on muille. Hän tuntee kateutta etenkin muita jumalia kohtaan, sillä miehen omat voimat ovat hiipuneet suurissa määrin viimeisien vuosien aikaan, minkä vuoksi hän haluaa tavata muita kaltaisiaan, kun he ovat voimattomassa tilassa, kiitos Camusin omien kykyjen. Mies suhtautuu tulevaisuuteen pelolla, sillä hän tietää, ettei hän kykene salaamaan voimiensa hiipumista ikuisesti, mutta pelkää liikaa kadotusta ja olemassaolonsa päättymistä, että uskaltaisi mennä mainitsemaan asiasta kenellekään.
Miehen persoonan kanssa hienoisessa ristiriidassa on hänen vaatimattomuutensa, sillä hän harvoin kaipaa tunnustusta omista teoistaan. Sitä ei kannata mennä sekoittamaan siihen, etteikö hän tietäisi omaa arvoaan, mutta mies ei ennen kykyjensä menetystä kokenut tarvetta hieroa ketään naamaan taidoillaan.

Suuttuessaan Camus muuttuu töykeäksi ja kylmäkiskoiseksi, mutta tämä on vain tyyntä ennen myrskyä, sillä hän osaa tulistua, kun hänen pinnaansa venytetään tarpeeksi. Hän saattaa hautoa vanhaa kaunaa vuosisatojen tai tuhansien ajan, pystyen palauttamaan ne mieleensä pitkänkin ajan jälkeen. Kun miehen kanssa on kerran mennyt särkemään välinsä, ne on lähes mahdotonta mennä kokoamaan uudestaan.

HISTORIA
Camus on Ylijumalien luoma, eikä ole koskaan elänyt elämää ihmisenä, kuten useat häntä nuoremmat tunteidenjumalat ovat eläneet. Nuoruudestaan asti mies on tullut tunnetuksi voimakkaana jumalana, vaikka ei luonnollisesti koskaan vetänyt vertoja arkijumalille, kuuluuhan hän heikompiin jumaliin. Miehellä ei ole koskaan ollut samanlaista määrää rukoilijoita, kuin positiivisempien tunteiden jumalilla, mutta se on jättänyt miehelle vain aikaa tutkia ihmisten maailmaa. Camusin suhtautuminen ihmisiin on ollut vuosituhansien ajan ylimielistä, mutta toisaalta mies ei ole koskaan kokenut tarvetta rangaista kuolevaisia mistään, joten jumalana hänen maineensa ei ole mitenkään kehno. Hänen hankala luonteensa on saattanut hänet moniin kahnauksiin muiden kaltaisiensa kanssa ja ajan kanssa Camus on muuttunut vain hankalammaksi seuraksi.

Miehellä on aina ollut kyky poistaa magiaa, mutta vasta viimeisen viidensadan vuoden aikana mies on alkanut kehittämään kykyään. Aluksi Camus ei huomannut mitään eroa itsessään, hän eli vuosisatoja huomaamatta, kuinka hänen kehittäessään yhtä aspektia voimistaan, hän meni uhraamaan muita kykyjään. Viisikymmentä vuotta sitten todellisuus iski miestä vasten kasvoja, kun hän tajusi menettäneensä kokonaisuudessaan kykynsä parantaa. Hän pyrki lopettamaan uuden kykynsä käyttämisen, mutta siitä huolimatta kyseinen kyky tuntui vain voimistuvan muiden voimien kustannuksella.
Syöksykierre oli jo alkanut, eikä Camus pystynyt pysäyttämään. Kun hänen kykynsä telekineesiin katosi, mies tajusi, että hän oli menossa kohti omaa tuhoaan. Ylijumalat eivät tekisi mitään tunteidenjumalalla, joka ei kyennyt kuin yhteen asiaan, oli hän kuinka voimakas tuossa yhdessä asiassa tahansa. Voimakkaan identiteetin ja omaa elämäänsä arvostavan asenteen vuoksi mies ei voinut kuvitella katoavansa olemattomuuteen. Näin ollen punatukka alkoi viettää aikansa pääosin maassa, hankki identiteetin Camus Marinona ja värväytyi teatterille töihin. Hän kuuntelee yhä rukouksia, mutta ei vastaa niin. Koska mies ei ole koskaan saanut montakaan toteuttavissa olevaa rukousta, hänen poissaoloaan tässä asiassa ei ole huomattu. Hän on enemmänkin jumala, jolle puretaan turhautumista, ei jumala jolta pyydetään mitään.

Camus on sulautunut elämäänsä herra Marisina, teatterin lavasteiden valmistajana, miehenä joka katoaa lavasteiden varjoihin eikä herätä liikaa huomiota. Mieheltä puuttuu kyky muuttaa itseään vanhemman näköiseksi, joten hän tietää, että joutuu pian vaihtamaan elämänsä toisenlaiseen, sillä hänen kasvonsa eivät mene enää pitkään läpi keski-ikäisestä miehestä, vaikka teatterilla hänestä on tullut osa vakiokalustusta, henkilö jonka ikää harva menee kyseenalaistamaan.
Mies käy yhä Taivaassa näyttämässä naamaansa, mutta mitä enemmän vuosia on tullut hänen voimiensa ehtinymisestä, sitä vähäisemmiksi nuo käynnit ovat muuttuneet

Mies tietää, että Socras piileskelee jossain maassa, mutta ei osallistunut hänen ja Hyraelin tuomion toteuttamiseen aikanaan, eikä aio osallistua Socrasin suunnitelmiin, vaikka ei olisi lainkaan pahoillaan, vaikka muutama jumala menisi menettämään henkensä. Hän ei kuitenkaan kaipaa Socrasia uudeksi jumalten vastineeksi, eikä näin ollen ole asiassa kummallakaan puolella.

MUUTA
- Nauttii mielellään maan alkoholia, mutta terästää sitä mieluusti Taivaan vahvemmilla juomilla
- Oikeakätinen
- Taitava puuseppä ja maalari
- Kiinnostunut musiikista ja soittaa itse huilua
- Vapaa jälkeläisille