Ivan "Voran" Vorsfild

[Sipuli]

Nimi: Ivan Vorsfild
Kutsumanimi: Voran, ottanut kyseisen nimen käyttöönsä, kieltäytyy kertomasta oikeaa nimeään
Ikä: 28 vuotta

Sukupuoli: Mies
Siviilisääty: Ei parisuhteessa, eikä omasta mielestään aio sellaiseen ryhtyäkään. Kumppanuus on asia erikseen.
Laji: Muodonmuuttaja, lajiltaan korppi

Perhe: Voranin perhe on rikastunut kultaan liittyvillä sijoituksilla ja siksi on osana seurapiirejä. Isä (Victor), äiti (Sylvia, suvussa muodonmuuttajageeni, isoäiti oli viimeisin muutoksen taitaja), viisi vanhempaa siskoa (kantavat geeniä) ja ottoisoveli (4 vuotta vanhempi kuin Voran). Voran ei ole tavannut ketään heistä yli kymmeneen vuoteen.

Asuminen: Voran on koditon. Hän majailee ja säilyttää sekalaista varastettua omaisuuttaan erinäisten enemmän tai vähemmän hylättyjen rakennusten ullakoilla sekä muissa ihmiskäsin vaikeasti tavoitettavissa paikoissa. Viettää paljon aikaansa vuorilla sekä kaupunkia ympäröivissä metsissä, ja tärkeimpiä aarteitaan säilyttääkin Valhan rajamailla olevassa korkeassa männyssä. Nykyään viettää aikaansa satunnaisesti myös metsän laidalla sijaitsevalla mökillä, mikä on Cenrin omistuksessa.

Maine: Voranilla ei ole mainetta, ei ainakaan ihmisenä. Jos hänet jostain tunnetaan, niin roskakoreja kaatelevana tai epäilyttävän pitkään yhdessä paikassa pönöttävänä suurena korppina.

Taidot/Kyvyt: Voran on luku-, kirjoitus- ja laskutaitoinen, minkä lisäksi hänellä on hyvä muisti. Hän esimerkiksi muistaa edelleen pitkiä pätkiä ulkoa lukemistaan kirjoista. Hänet on koulutettu käyttämään niin miekkaa kuin jokusia muitakin aseita, mutta taidot ovat erittäin pahasti ruosteessa. Ihmisenäkin ollessaan hänen katseensa on poikkeuksellisen tarkka. Lintuna ollessaan Voran luonnollisesti pystyy lentämään. Korpit ovat ääntelyltään monipuolisia eläimiä, minkä vuoksi hänkin kykenee papukaijamaisesti imitoimaan erinäisiä ääniä ja siten kommunikoimaan alkeellisesti myös eläinmuodossaan.

Ulkonäkö:
Vartalo: Voran on pitkä, mutta hontelon oloinen mies. Hän on pituudeltaan peräti 198 cm, mutta alipainoinen ja luisut hartiat omaava. Seisoessaan Voranin ryhti on huono ja istuessaankin hän taipuu vaikka minkä moiselle sykkyrälle, eikä sen vuoksi vaikuta niin suurelta kuin oikeasti on. Hipiältään hän on tummahko, kupariin taittava. Iho on säätilojen karheuttama ja oikean puolen poskea, hartiaa ja rintakehää raidoittaa suuret arvet.
Kasvot: Voranin kasvot ovat kolkot ja kulmikkaat. Huulet ovat kapeat ja nenä on suuri ja suora. Kellertävänruskeat silmät ovat syvällä päässä.
Karvoitus: Pitkälle selkään ylettyvät hiukset ovat korpinmustat, siniseen taittavat, erittäin paksut ja rastoittuneet itsestään. Isänsä tapaan Voran on alkanut harmaantua jo nuorena, joten mustan seassa on jokunen harmaa suortuva. Hiusraja on V:n muotoinen. Kulmikkaasta leuasta puskee esiin karkea parta, joka kasvaa erityisen voimakkaasti leuan keskiosassa ja pitkälle kaulaan saakka, muistuttaen korppien pörröisiä kaulasulkia. Mies ei muutenkaan ole siisti ja siloinen. Käsivarsissa ja säärissä erottuvat mustat ihokarvat selvästi, kainalot ovat villit pehkot, minkä lisäksi navan alapuolelta alkaa pörröinen vana.
Eläimellisyys: Voranin ihmismuodossakin on lukemattomia asioita, jotka kielivät muodonmuuttajuudesta. Hiuksista törröttää sulkia sieltä sun täältä, mutta ne maastoutuvat melko hyvin muutenkin niin kovin räävittömään pehkoon. Sen sijaan miehen kyyryn ryhdin ja pitkän kaulan saattaa huomata jo kauempaa. Läheisempää tuttavuutta tehdessä voikin jo huomata, että hän räpyttelee silmiään luonnottoman harvoin ja että sormen päitä koristavat tummat, paksut, koukkumaiset kynnet. Mikäli Voran erehtyy avaamaan suunsa, voi sen sisällä nähdä hampaat, jotka ovat mustat kuin korpin nokka, sekä tummanharmaan kielen. Miehen puhe kuulostaa rosoiselta ja karhealta kuin korpin raakunta. Toisinaan muodonmuutos ihmiseksi jätetään vielä pahemmin kesken energian säästämisen vuoksi. Tällöin mies saattaa muun muassa olla hiukan pienempi kuin normaalisti, minkä lisäksi untuvia voi olla ihokarvojen seassa, sekä iho olla harmahtava sävyltään.
Vaatetus: Voran ei pidä vaatteista, mutta ei myöskään alastomuuden tuomasta ylimääräisestä huomiosta, joten vähintään varastaa jotain ylleen tarpeen vaatiessa. Mieluisimpia vaatteita ovat erinäiset väljät pusakat, pussimaiset housut, sekä viitat. Mitä tummempia väriltään, sen parempi. Paitojen kaula-aukot normaalisti revitään tai leikataan väljemmiksi, niin että niistä on helppo pyristellä ulos yllättävän muodonmuutoksen hetkellä. Vaatteita ei juuri pestä saati pidetä kunnossa, minkä vuoksi mies näyttää ja useimmiten myös tuoksahtaa ruokottomalta. Yleinen epäsiisteys, harmaantuvat hiukset ja karut elinolot saavat hänet näyttämään vanhemmalta kuin onkaan.
Korppina: Voran on eläimenäkin poikkeuksellisen iso yksilö. Korppi on 70 cm mitattuna pyrstön kärjestä nokkaan, ja sen siipiväli on 130 cm, linnun painaen noin 1,4 kg. Sulat ovat lajityypilliseen tapaan mustat ja sinihohtoisena kiiltävät, silmät ovat tummanruskeat.
Muutokset ulkonäössä: Voran on saanut itselleen ulkonäköönsä kohennuksen pelattujen tapahtumien myötä. Mies ei ole enää niin ruokoton, ainakaan yhtä usein, vaan hänen karvoituksensa on paremmin aisoissa, iho on paremmassa kunnossa, eikä hän haisekaan juuri muulta kuin metsältä. Kynnetkin ovat siistin lyhyet.

Luonne:
Luonteeltaan Voran on pääsääntöisesti harkitsevainen ja suunnitelmallinen. Epäluuloisuutensa vuoksi hän kuluttaa paljon aikaa vain hiljaisesti tarkkailemalla ympäristöään. Hänen tekonsa ovat monesti laskelmoituja, mutta toisinaan hän saattaa kokeilla jotakin vain saadakseen selville, millaisen reaktion pystyy aiheuttamaan. Tämä pätee erityisesti ihmisiin, joiden arkipäiväisestä elämästä ja käytöksestä hän on pahasti vieraantunut.
Pitkän yksin ja eläimenä vietetyn ajan vuoksi Voran sietää huonosti kosketusta ja läheisyyttä. Hän saattaa kokea olonsa herkästi nurkkaan ajetuksi ja pitääkin aina silmällä pakotietä tilanteesta kuin tilanteesta. Tämän vuoksi kaikki suljetut tilat kammottavat häntä. Uhatuksi tullessaan mies käy herkästi väkivaltaiseksi, vaikka pyrkiikin mieluiten karkuun. Menneisyydestään johtuen hän pelkää myös jousia ja tuliaseita.

Voran on tottuneempi korpin ruumiiseen, joten on monin puolin rohkeampi kyseisessä olomuodossa. Hän liikkuukin mieluummin korppina, mutta muuttuu ihmiseksi, jos se on tarpeellista tai käytännöllisempää. Hiukan huvittavasti, Voran on puheliaampi korppina ollessaan. Ihmismuodossa hän on huomannut muiden vierastavan hänen roheaa ja matalaa ääntään, sekä luonnottoman näköistä purukalustoa. Hänen puhetyylinsä on kuitenkin useimmiten yllättävän asiallinen, mikä lienee jäänne kasvatuksesta parempiin piireihin.
Oma selviytyminen on vahvasti muodonmuuttajalla etusijalla. Oman edun tavoittelu menee helposti empaattisuuden edelle, eikä hän juurikaan välitä, mitä muille touhussa käy. Toisinaan hän päätyy tekemään tyhmyyksiä ahneuksissaan, jolloin ruoka tai muu hyödyke toimii hyvänä houkuttimena.

Voran ei kuitenkaan ole täysin tunteeton. Hän ei ole eläimenä vietettyjen vuosienkaan aikana menettänyt kokonaan inhimillisyyttään. Miehellä on kuitenkin ongelmia ilmaista itseään, sillä suurimman osan ajasta hänen kasvonsa ovat tyystin ilmeettömät, kuin paikoilleen jäätyneet. Toisinaan, etenkin voimakkaita positiivisia tunteita kokiessaan, normaalisti jähmettyneet kasvot saattavat vääntyä jonkinlaiseen ilmeeseen, kuten maaniseen hymyyn, mutta mies itse ei ole tietoinen ilmeilystään.
Voran on melkoinen hamstraaja ja jemmaaja. Hän kerää ja säilöö ruokaa sekä muita elämälle edullisia hyödykkeitä ympäri Nimrithiä ollen kaiken aikaa varautunut ympäristön yllättäviin muutoksiin. Hän mieluummin varmistuu tulevaisuuden selviytymisestään kuin syö vatsansa täyteen. Aivan erityinen sitoumus hänellä on kuitenkin kaikkeen kiiltävään, mutta erityisesti kultaan. Voran on kehittänyt suorastaan pakkomielteen tuota kaunista metallia kohtaan ja on hyvä erottamaan kullan laadun. Aarrekätkönsä hän valitsee aivan erityisen tarkasti, ja omaisuutensa ollessa uhattuna hän puolustaa sitä aggressiivisesti.

Historia:
Voranin vanhemmat, Victor ja Sylvia, ovat kullan kaivuuseen ja jalostukseen liittyvällä liiketoiminnalla keskiluokasta rikkauksiin ampaissut pariskunta. Vailla pitkiä sukujuuria heillä oli kiire vakiinnuttaa asemansa seurapiireissä ja saada jälkeläinen työn jatkajaksi. Perijää ei kuitenkaan tuntunut tulevan ja viidennen tyttölapsen jälkeen he eivät kokeneet muuta vaihtoehtoa kuin adoption. Sisaruskatraan jatkoksi otettiin terveen oloinen kolmevuotias. Kaikkien yllätykseksi adoptiosta ehti kulua vain vuosi kun Sylvialle syntyi kauan odotettu poikalapsi.
Pojat yritettiin kasvattaa kuin normaalitkin veljekset, mutta biologisen lapsen suosinta oli ilmeistä. Tämä oli omiaan nostattamaan vahvan kilpailuvietin vanhemmalle pojalle, minkä vuoksi Voranilla oli vaikeuksia nauttia tuon seurasta, kun kaikki muuttui taitojen mittelöksi. Etenkin miekkailutunnit ja muut vastaavat, joissa vanhempi saattoi luvan kanssa kurmuuttaa nuorempaansa, olivat Voranille tuskaa.
Sylvian suvussa kulkevan muodonmuuttajuuden oli luultu himmenneen, mutta kymmenen vuoden ylitettyään Voran alkoi osoittaa merkkejä geenin kantamisesta. Tämän paljastuminen olisi ollut kohu epävakaassa asemassa olevalle liikemiesperheelle, joten Vorania kiellettiin olemasta muuttumatta. Hiuksien sekaan ilmestyvät sulat kitkettiin armotta.
Nuorena teininä ja lukuisten paineiden alaisena Voran yritti selvittää omaa identiteettiään. Muodonmuutos oli ainoa asia, jonka hän koki omakseen, ja lintuna ollessaan hän tunsi olevansa vapaa, minkä vuoksi hän harjoitteli muilta salassa kielloista huolimatta. Asia kuitenkin paljastui ottoveljelle. Sen sijaan, että tuo olisi narauttanut hänet vanhemmilleen, katkeroitunut veli lupasi pitää salaisuuden vastineeksi Voranin täydellisestä tottelevaisuudesta. Kiristys eskaloitui hiljalleen, Voranin aluksi tehdessä milloin mitäkin, mikä sai veljen näkymään vanhemmille paremmassa valossa. Myöhemmin pelkkä huumoriarvo tuntui riittävän käskytykseen.

Vaikka ottoveljen lupaavuus ja saavutukset ylittivät biologisen pojan kyvyt, oli silti selvää, että Vorania pidettiin siitä huolimatta suuremmassa arvossa. 16 vuotta täyttäneenä hänelle luovutettiin paljon suurempi vastuu, kuin vanhemmalle veljelle oli annettu vastaavassa iässä. Viimeistään tässä kohtaa ottoveli tiedosti, että hän jäisi ikuisesti toiselle sijalle. Kateus kärjistyi eräällä kohtalokkaalla viihteeksi tarkoitetulla metsästysretkellä. Veljekset ajautuivat muusta seurueesta erilleen, mikä tarjosi vanhemmalle veljelle tilaisuuden hankkiutua kilpailijasta eroon. Aseella uhaten Voran pakotettiin riisuutumaan, heittämään vaatteensa kielekkeeltä alas jokeen ja muuttumaan eläimeksi. Häntä käskettiin kuoleman uhalla olemaan muuttumatta enää ikinä takaisin. Niin asetta kuin ottoveljeään peläten Voran totteli. Perheelle uskoteltiin hänen luiskahtaneen alas kielekkeeltä.
Pitkäaikaisen kiristyksen seurauksena Voran ei edes harkinnut muuta vaihtoehtoa, vaan aloitti elonsa metsissä korppina muuttumatta vuosiin ihmiseksi. Jollakin tavalla hän koki saaneensa haluamansa vapaan elämän, vaikka olikin suoranainen ihme, että hän selvisi hengissä ensimmäisistä eläimenä vietetyistä kuukausistaan. Hän kuitenkin oppi nopeasti muita lintuja tarkkaillen haaskansyöjien taktiikat, seuraillen susilaumoja ja houkutellen petoeläimiä haavoittuneiden kasvinsyöjien kimppuun. Hän ei kuitenkaan metsästänyt itse.

Korppina elo ei kuitenkaan onnistunut ongelmitta. Vaikka kokemusta olikin jo useammalta vuodelta, yksikin varomattomuuden hetki oli johtanut siihen, että suurempi kissapeto oli yllättänyt Voranin. Peto saatiin säikäytettyä muutoksella ihmiseksi, mutta mies ehti haavoittua pahasti, mistä jäi arvet poskeen ja rintakehään. Tapahtuman seurauksena Voran alkoi hiljalleen hivuttautua takaisin sivistyksen läheisyyteen, ruokavalion täydentyessä jätteillä ja nukkumasijoiksi valikoituen oksien lisäksi autiot ullakot ja kellotapulit sun muut. Hän alkoi myös aktiivisemmin harjoitella ihmismuotonsa käyttöä sekä äänten imitointia korppina ollessaan.

Muuta:

• Tottunut haaskan ja jätteiden syöntiin, eikä karsasta ateriaa kuin ateriaa. Ihmismuodossaankin on mieltynyt kaikkeen ylikypsään, hapatettuun, mädätettyyn, käytettyyn tai pitkäaikaisesti säilöttyyn ruokaan. Useimmiten ei välitä ruuan kypsyysasteesta saatikka tuoreudesta, minkä vuoksi kärsii vatsavaivoista ihmisenä ollessaan.
  
• Tottunut lintuna käyttämään nokkaansa ja jalkojaan, minkä vuoksi ihmisenä ollessaan on keskivertoa huomattavasti kömpelömpi käsistään.
• Uskoo yliluonnolliseen, mutta luottaa siihen yhtä vähän kuin kuolevaisiin. Muodonmuuttajat hän hyväksyy helpommin kuin muut.
  

Vuoden päivänsäde ja menninkäinen 2019, yhdessä Cenrin kanssa.

---

Pikselihöyhen: 7soul1

Eläinkuva: wikimedia commons
Ruusuke: ylläpito

Muut kuvat & teksti: Sipuli