Post by Hijiri on Sept 4, 2016 16:50:42 GMT
IKINOR
10-vuotias | mies | 158cm | 66kg | demoni (ylensyönti) | sinkku | ääni
M A I N E
A S U M I N E N
Nuori, puhelias ja vähän rasittavakin. Siinä joitakin niistä kommenteista, joilla kymmenvuotiasta Ikinoria on vuosien varrella kuvailtu. Pikkudemoni tunnetaan omiensa parissa varsin sinisilmäisenä ja helposti höynäytettävänä poikana, jonka uteliaisuus erityisesti Nimrithissä asuvia kaupunkilaisia kohtaan tuntuu olevan ehtymätön.
A S U M I N E N
T A I D O T & K Y V Y T
Ikinor pystyy myös jonkin verran säätelemään ruokien makuja pitämällä käsiään halutun elintarvikkeen yläpuolella. Tällöin hän voi esimerkiksi muokata monien lasten inhoamat vihannekset maistumaan makealta pullalta tai karamellilta. Tämä kyseinen taito vaatii kuitenkin melko paljon energiaa joten Ikinor käyttää sitä hyvin harvoin. Aistiharjojen osalta Ikinor voi myös laittaa toiset ajattelemaan halua syödä juuri nyt jotain tiettyä ruokalajia vaikka he eivät normaalisti välttämättä edes pitäisi kyseistä ruoasta.
Puolustautumiskeinonaan Ikinor kykenee useiden muiden demonien tapaan luomaan voimakenttiä suojellakseen itseään. Tämä nuori demoni on kuitenkin vielä varsin kokematon ja uusi mitä voimien käyttöön tulee joten hänen voimakenttänsä ovat vielä melko heikkoja ja kestävät vain hyvin lyhyitä hetkiä kerrallaan (muutamista sekunneista noin pariin minuuttiin) ja ne kuluttavat hyvin paljon energiaa. Ikinor kykenee lisäksi liikuttelemaan erilaisia pienempiä esineitä.
U L K O N Ä K Ö
Hiukset ovat demonimuodossa mustat, ihmismuodossa hyvin tummanruskeat. Laadultaan hiukset ovat pehmeät, aavistuksen aaltoilevat ja hieman epätasaiseen muotoon asettuneet. Pisimmät hiukset yltävät juuri ja juuri hartioille. Normaalisti lyhyenä pidettävä otsatukka ehtii toisinaan kasvaa niin pitkäksi, että Ikinorin on hankala nähdä sen alta mitään. Hiusten seasta pilkistää lähes poikkeuksetta yksinkertainen hiuspanta, joita Ikinor on vuosien varrella tullut keränneeksi useissa eri väreissä.
Silmät ovat ihmismuodossa tummahkonruskeat, demonina punertavat. Isokokoisissa silmissä on tavallisesti iloinen, uteliaasti tuikkiva katse ja monet ovatkin sanoneet Ikinorin usein ”hymyilevän myös silmillään”. Kulmakarvat ovat ohuet ja väriltään samaa sävyä kuin hiukset.
Ikinorin kasvoja koristavat usein suloiset, selvästi paljaalla silmällä erottuvat pisamat. Demonimuodon ottaessaan pojan molemmissa poskissa on lisäksi nähtävissä kaksi harmaata raitaa. Kauttaaltaan sulkaiset, yleensä sivuille kaartuvat siivet ovat väriltään mustat ja kooltaan sellaiset, että Ikinor kykenee lentämään niillä, joskin vain lyhyempiä matkoja kerrallaan sillä ei ole vielä täysin tottunut siipiensä käyttämiseen. Muun ihon kanssa samanvärinen kärkeä kohti kapeneva häntä on pitkä ja paksuhko mutta ei kuitenkaan mainittavan raskas ja se päättyy hieman ennen hännän kärkeä alkavaan tuuheaan karvatupsuun. Ikinor käyttää häntäänsä toisinaan tavaroiden kantamiseen sekä välillä myös tunnetilojensa tehostamiseen. Ikinorin läheisyydessä voi myös kuulla hiljaista kilinää sillä tämä on koristemielessä kiinnittänyt häntäänsä kankaiseen nauhaan ommellun kulkusen. Muiden demonien tapaan Ikinorilta löytyy myös hiustensa lomasta mustat, taaksepäin kaartuvat sarvet, jotka ovat useiden muiden ylensyönnin demonien sarvista poiketen huomattavan paljon pienemmät ja kevytrakenteisemmat.
Ikinor ei kauheasti kiinnitä huomiota siihen minkälaisiin vaatteisiin hän pukeutuu. Nuori demoni rakastaa värejä mutta siitäkin huolimatta hän päätyy useimmiten pukeutumaan mustaan tai muuten tummasävyisiin vaatteisiin, joissa saattaa välillä olla värikkäämpiä yksityiskohtia. Yleisin asukokonaisuus on asu, jossa yläosan virkaa toimittaa vatsan ja olkapäät paljaaksi jättävä korkeakauluksinen hihaton paita, joka ”yhdistyy” erillisiin hihoihin kainaloiden tienoilla olevilla kangaskaistaleilla. Molemmissa käsissä on mustat sormiin asti yltävät hansikkaat. Housuina Ikinor käyttää ilmavia haaremihousujen kaltaisia housuja, joiden lahkeet voivat yltää joko nilkkoihin tai vaihtoehtoisesti polviin. Kengikseen Ikinor valitsee mieluiten ohutpohjaisia tossuja mutta hän kulkee mielellään myös paljain jaloin säiden sallimissa rajoissa.
Ikinor muistuttaa monessa suhteessa pientä ihmislasta. Hän rakastaa erilaisia seuraleikkejä kuten piilosilla oloa, hippaa, avaimen piilotusta, yms. Hän innostuu erittäin herkästi kaikista itselleen uusista asioista ja saattaa rasittavuuteen asti kysellä asioista, joista ei ennestään tiedä jotakin mutta yhtä lailla hän osaa olla myös hiljaa jos näkee, ettei toinen osapuoli halua keskustella. Nuori demonipoika on loputtoman hyväntuulinen, sosiaalinen ja puhelias. Erilaisten leikkien ohella Ikinor kuuntelee mielellään myös muiden kertomia tarinoita ja saattaa toisinaan yrittää keksiä niitä itsekin, usein melkoisen kehnolla menestyksellä. Ikinorilla on joidenkin asioiden suhteen varsin vilkas mielikuvitus mutta taiteellisen lahjakkuuden osalta häntä ei juurikaan ole siunattu. Ikinor rakastaa vitsejä vaikka ei välttämättä ihan aina kaikkia niistä ymmärräkään.
Ikinor ei osaa suuttua tai vihoitella mutta hän saattaa helposti näyttää pettymyksensä jos joku esimerkiksi kieltäytyy lähtemästä mukaan hänen pyyntöihinsä leikkiä tai viettää muuten aikaa hänen kanssaan. Harmistuneena Ikinorilla on tapana pullistella poskiaan tai päästellä hiljaisia tuhahduksen kaltaisia ääniä. Poika ei kuitenkaan ole missään määrin pitkävihainen ja hänet on äärimmäisen helppo saada lepyteltyä jos onkin jotenkin onnistunut pienen demonin mieltä horjuttamaan. Yksinolo on Ikinorin mielestä aina ollut kovin pelottavaa ja yksin jäätyään hän pyrkiikin usein hakeutumaan toisten seuraan, olivat nämä sitten hänen lajitovereitaan tai eivät. Poika on kuitenkin sosiaalisuudestaankin huolimatta taitava näkemään jos hänen seuraansa ei kaivata ja osaa silloin väistyä pois tieltä. Ikinorilla on varsin olematon itsesuojeluvaisto eikä hän osaa pelätä aina edes sellaisissa tilanteissa, joissa olisi ehkä jopa toivottavaa pelätä. Terävät esineet ovat kuitenkin aina herättäneet nuoressa demonissa epämiellyttäviä tuntemuksia ja niistä hän pyrkiikin pysyttelemään mahdollisimman kaukana. Hän suhtautuu yhtä neutraalisti niin oman lajinsa edustajiin kuin vaikkapa jumaliin tai muodonmuuttajiin. Hän on myös erityisen kiinnostunut enkeleistä ja heidän tavoistaan.
Ikinorin edustama kuolemansynti näkyy erinomaisesti hänen suhtautumisessaan ruokaan. Hän rakastaa kaikenlaisia ruokia ja ennen kaikkea syömistä. Uudet maut ovat asia, joista Ikinor jaksaa olla loputtoman kiinnostunut. Nuoresta iästään johtuen demonipoika ei aina välttämättä ymmärrä myöskään sitä, ettei ole luvallista viedä ikkunalaudalle jäähtymään tuotua marjapiirakkaa tai napata yksittäistä leipää tai omenaa torimyyjän pöydästä. Ikinor osaa kuitenkin katua ja tuntea syyllisyyttä jos hänelle kerrotaan selvästi hänen tehneen väärin.
Ikinorin varomattomuus monissa muissa asioissa näkyy toisinaan myös hänen ”ruokailutottumuksissaan” sillä hän saattaa uteliaisuuttaan syödä myös kaikkea sellaista, joka ihmisen tai muun Maan asukkaan kohdalla koituisi usein ennen pitkää kuolemaksi. Maisteltavaksi saattavat nimittäin päätyä niin myrkylliset sienet kuin pesuaineetkin. Pojan mielestä kun kaikki sellainen mikä vain näyttää hyvältä on ehdottomasti tarkoitettu syötäväksi eivätkä edes sopimattomista syömisistä ajoittain aiheutuvat vatsanpurut ole saaneet tätä luopumaan uteliaista kokeiluistaan.
Ikinor osoittaa kiitollisuuttaan ja kiintymystään halailemalla ja antamalla pieniä lahjoja, esimerkiksi itsetehtyjä kukkaseppeleitä. Vaikka poika ei muuten olekaan taiteellisesti kovin lahjakas, kukkaseppeleiden- ja kimppujen sitomisessa hän on aina ollut varsin taitava ja tapaakin aina toisinaan ilahduttaa varsinkin naispuolisia tuttaviaan tämänkaltaisilla lahjoilla. Heikkouksistaan huolimatta Ikinor pitää itselleen tärkeitä henkilöitä suuressa arvossa eikä hän epäröi käydä puolustamaan niitä joista välittää vaikka tietäisikin jäävänsä alakynteen itseään vahvempaa vastustajaa vastaan käydessään. Ikinor saattaa toisinaan olla hiukan naiivi mutta hän osaa myös kyseenalaistaa kuulemiaan puheita eikä usko kaikkea mitä kuulee, utelias kun on. Väkivaltaan poika sortuu äärimmäisen harvoin ja vain hyvin suuren pakon edessä.
Ikinor osaa halutessaan olla hyvinkin aikaansaava ja hänelle on tärkeää hoitaa hänelle uskotut tehtävät kunnialla loppuun vaikka aina ei välttämättä huvittaisikaan. Tämä piirre tuleekin melko hyvin esille pojan kaveriporukassa, jossa toiset Ikinoria huomattavasti vanhemmat demonit juoksuttavat häntä omilla asioillaan tuon tuosta ja hyödyntävät välillä muutenkin nuoremman demonin kilttiä luonnetta omien etujensa hyväksi. Ikinor itse ei kuitenkaan ole missään vaiheessa kokenut tilannettaan epämiellyttäväksi ja hän kokeekin usein olonsa tärkeäksi saadessaan auttaa toisia.
Seurustelun ja romantiikan saralla Ikinor on vielä toistaiseksi täysin kokematon. Hän on lyhyen elämänsä varrella nähnyt niin toisiaan suutelevia pareja sekä kuullut vanhempien demonien kertomuksia makuuhuoneissa tapahtuvista lemmenleikeistä mutta ei ole osannut sen kummemmin kiinnittää näihin asioihin huomiota. Kaikista yksityiskohtaisimmat puheet ovat varsinkin aluksi nolostuttaneet mutta Ikinor on silti hyvin avoin asioista puhumisen kanssa vaikka ei itse näekään vielä ajankohtaiseksi yrittää hakeutua suhteeseen kenenkään kanssa. Hän on kuitenkin uteliaisuudestaan johtuen kiinnostunut tietämään ja oppimaan koko ajan lisää jos joku vain on halukas puhumaan asioista hänen kanssaan.
Seksistä Ikinor tietää ainoastaan sen verran, että ”aikuiset harrastavat sitä” silloin kun ”tykkäävät oikein kovasti toisistaan”. Kuitenkin utelias kun on, Ikinor on toki nähnyt ja kuullut monenlaista lyhyen elämänsä varrella mutta hän on kuitenkin toistaiseksi säästynyt ainakin kaikilta suorimmilta ehdotuksilta tai vaihtoehtoisesti ei ole vain itse tajunnut jos joku onkin yrittänyt flirttailla hänelle.
H I S T O R I A
Ikinor oli vanhempiensa ensimmäinen ja sittemmin myös viimeinen lapsi. Hän oli erittäin toivottu ja haluttu lapsi sillä hänen jo hieman tavallista ensisynnyttäjää iäkkäämmät vanhempansa olivat pitkään luulleet, etteivät voisi saada yhteisiä lapsia. Odotusaikana pariskunta pyrki tekemään parhaansa mukaan kaiken vaivojaan säästelemättä ja vaikka he eivät olleetkaan mitenkään erityisen varakkaita, hankkivat he silti parasta mahdollista laatua olevat lapsen vaatimat tarvikkeet eivätkä olisi millään jaksaneet odotella pienen esikoisensa syntymää.Onni oli kuitenkin lyhytaikainen. Tuleva äiti menehtyi synnytyksessä saamiinsa komplikaatioihin eikä paikalle hälytetty lääkäri kyennyt pelastamaan naista. Tuoreen isän piti siis yrittää selviytyä pienen lapsen kanssa omillaan, ilman vahvaa tukiverkkoa ympärillään. Alkuvaikeuksien jälkeen tilanne alkoi kuitenkin vähitellen normalisoitua ja Ikinorin elo yhdessä isänsä kanssa lähti vähän kerrassaan sujumaan, ainakin ulkoisesti. Isä ei kuitenkaan missään vaiheessa toipunut täysin vaimonsa poismenosta ja tämä alkoikin jo hyvin varhaisessa vaiheessa suhtautua vihamielisesti poikaansa, jonka koki olevan osasyyllinen tilanteeseen. Mies teki välillä kahtakin työtä elättääkseen heidät mutta silti he tulivat vain hädin tuskin toimeen.
Ikinor oli lapsena hiljainen ja vieraiden seurassa arka, erityisesti sen jälkeen kun hänen isänsä lopulta lopetti työnteon ratkettuaan juomaan. Vuokran maksamisen ja isän hankkimien viinojen jälkeen kaksikon rahat riittivät vain hädin tuskin tarvittavaan ruokaan, josta siitäkin Ikinor tuli aina vahingossa syöneeksi suurimman osan, saaden tästä syystä kerta toisensa jälkeen selkäänsä. Poika aiheutti toisinaan myös muunlaisia harmeja sillä nälkäisenä hän saattoi ajoittain sortua myös varastamiseen mikä vain lisäsi isän turhautumista häntä kohtaan.
Koulua Ikinor ei elämänsä aikana ehtinyt käydä muutamaa kuukautta pidempään mikä harmitti häntä itseään kovasti. Koulussa kun hän nimittäin saattoi edes hetken olla rauhassa isältään ja olla ikätovereidensa kaltainen. Ikinorin elämän käännekohta tapahtui hänen ollessa 16-vuotias. Oli sateinen syysilta ja pojan isä oli taas kuluttanut koko päivän juopotellen ja Ikinoria tämän tekemisistä toruen. Poika ei aikaisemmin ollut uskaltanut asettua isäänsä vastaan mutta tällä kertaa tilanne oli ollut toinen. Riidan päätteeksi isä oli käskenyt Ikinoria pakkaamaan tavaransa ja häipymään saman tien. Kyynelsilmin ja anteeksi pyydellen poika yritti anoa isää muuttamaan mieltään mutta mies oli järkkymätön. Tietämättä minne mennä Ikinor pakkasi vähäiset tavaransa ja jätti niin onnettomaksi käyneen kotinsa taakseen. Vielä tuon saman yön aikana Ikinorin elämä kohtasi päätepisteensä pojan tultua nälässään syöneeksi sieniä, joiden ei tiennyt olevan myrkyllisiä. Pojan eloton ruumis löydettiin ja haudattiin pari päivää myöhemmin ja hänen sielunsa vaelsi Limbuksen kautta Manalaan ylensyönnin syntiä edustavana demonina. Vajaan 10 vuoden aikana Ikinor on vähän kerrassaan alkanut sopeutua niin erikoisiin voimiinsa kuin myös monenlaisiin lajitovereihin. Hän on utelias siitä millaista hänen aikaisempi elämänsä on ollut mutta ei ole vielä löytänyt keinoja selvittää asiaa tarkemmin.
M U U T A
- lievä S-vika (lausuu jotkut S-kirjainta sisältävät sanat ”suhu”-äänteellä, esim. kissha, yshtävä)
- uimataidoton, mutta kahlaa mielellään rannan tuntumassa. Kylpee myös mielellään, mutta ei ole tottunut ammeisiin
- osaa lukea sujuvasti, kirjoittamisen osalta hallitsee joitakin yksittäisiä sanoja sekä oman nimensä
- käsiala muistuttaa pienen lapsen käsialaa isoine kirjaimineen, jotka toisinaan saattavat myös mennä väärin päin
- osaa laskea hitaasti ja sormia tai omenoita apuna käyttäen) kymmeneen sekä hallitsee myös helpot laskutehtävät
- pitää nukkumisesta ja torkkuu mielellään lämpimissä paikoissa keräksi käpertyneenä
- inhoaa jäähyväisiä koska alkaa helposti itkeä joutuessaan hyvästelemään itselleen läheiseksi muodostuneen henkilön
- ei aina muista, ettei todellisen ulkomuodon näyttäminen kuolevaisille ole täysin sallittua
- saattaa paljastaa häntänsä, sarvensa ja siipensä voimakkaiden tunnereaktioiden vallassa
- inhoaa veren hajua, mutta ei kammoa sen näkemistä
- humaltuu erittäin herkästi ja jo hyvin pienistä määristä
kuva c rinmarugames
