Pelinäyte
Oct 5, 2016 19:38:07 GMT
Post by Yuki on Oct 5, 2016 19:38:07 GMT
Kaupungissa järjestetään suuret juhlat. Hahmosi on joutunut/päättänyt auttaa koristelussa tai ohjelmassa.
Kirjoita siitä minkälaiset ovat hahmosi tuntemukset ja mitä hän tekee.
Jos aloitan kerrankin suoraan asiasta ja säästän lukija paran turhalta näköhermoja ärsyttävältä kirosanalitanialta todeten vain ettei Lian todellakaan ollut Aatu sieltä avuliaimmasta päästä. Rotan kuvatusta kuvasikin enemmän vähemmän imarteleva nimitys laiska Jaakko, mikä tuo Jumalten oikkujen hurmaava seuraus luomakunnalle oli ja isolla, läskillä ällällä. Varsinainen patalaiska maanmato -hyvin raivostuttava ja suoraan sanottuna vastenmielinen olento jos tuon kanssa joutui työskentelemään yhtään mikään fyysisesti raskaamman parissa. Ja eihän homman tarvinnut edes olla niin kovin voimia koettelevaa kun pieni siimahäntä jo vikersi joka toisella hengen vedollaan ja huokaili raskaasti. Oli siis melkoinen mysteeri kuinka lähes yhteistyökyvytön, pikkulapsenlailla kitisevä muodonmuuttaja oli päätynyt jelppaamaan kaupungissa järjestettävien isompien kinkereiden parissa.
"Joo joo! Mä- No en, en tietenkään kirottu le-leeehmm-- En sanonut mitään! En yhtään mitään arvon rouva..."
"...Läskiperse kierosilmä karvanaama!" Aivan niin. Rotta ei yhtään pitänyt niskaan hönkivästä matamista jonka syytä se koko kärsimysnäytelmä oikeastaan olikin. Hän itse oli kuvitellut näyttelevänsä viekasta pientä sivuosaa, joka vain kaiken hälinän turvin oli aikonut varastaa itselleen osan illalla pidettävien pippaloiden runsaasta tarjonnasta. Kuka muka olisi edes huomannut muutamaa puuttuvaa mallasjuomaa ja paria hassua keksiä? Mutta kukapa olisi uskonut pöytien ympärillä, joile safkaa oltiin lahdattu joko myöhemmin tarjolle vähä fiinimpään pöytään vietäväksi tai jotain, niin! Eipä tosiaan olisi siitä iäkkäämmästä, sonninlailla huohottavasta muorista uskonut millainen haukan katse tuolla oli! Täti hyvä kun oli oitis huomannut pienen tahmatassun toivottoman yrityksen napata mukaansa jotain hyvää ja eihän sellainen tullut kuuloonkaan! Itseasiassa, kun asiaa tässä näin nyt pohti hieman paremmin, niin ehkä tarjoilut oltiinkin varattu juhlien pystyttämisessä auttaneita poika ja tytärkultia varten?
No ei auttanut itku markkinoilla ja siinä sitä nyt sitten oltiin. Keikkumassa tikapuilla ja ripustelemalla värikkäitä viirejä naru tolkulla toisiinsa pitkin poikin läpi kävelykatujen. Eikä voinut kyllä sanoa Rotan olevan mielissään tästä surkeasta roolistaan lyhyen tarinamme aikana... Mutta niinhän sitä sanotaan: ahneella on paskainen loppu.
Mitä tapahtuu tuomitsemisessa?
[ Vastaus piilotettu ]
-Yuki
Kirjoita siitä minkälaiset ovat hahmosi tuntemukset ja mitä hän tekee.
Jos aloitan kerrankin suoraan asiasta ja säästän lukija paran turhalta näköhermoja ärsyttävältä kirosanalitanialta todeten vain ettei Lian todellakaan ollut Aatu sieltä avuliaimmasta päästä. Rotan kuvatusta kuvasikin enemmän vähemmän imarteleva nimitys laiska Jaakko, mikä tuo Jumalten oikkujen hurmaava seuraus luomakunnalle oli ja isolla, läskillä ällällä. Varsinainen patalaiska maanmato -hyvin raivostuttava ja suoraan sanottuna vastenmielinen olento jos tuon kanssa joutui työskentelemään yhtään mikään fyysisesti raskaamman parissa. Ja eihän homman tarvinnut edes olla niin kovin voimia koettelevaa kun pieni siimahäntä jo vikersi joka toisella hengen vedollaan ja huokaili raskaasti. Oli siis melkoinen mysteeri kuinka lähes yhteistyökyvytön, pikkulapsenlailla kitisevä muodonmuuttaja oli päätynyt jelppaamaan kaupungissa järjestettävien isompien kinkereiden parissa.
"Joo joo! Mä- No en, en tietenkään kirottu le-leeehmm-- En sanonut mitään! En yhtään mitään arvon rouva..."
"...Läskiperse kierosilmä karvanaama!" Aivan niin. Rotta ei yhtään pitänyt niskaan hönkivästä matamista jonka syytä se koko kärsimysnäytelmä oikeastaan olikin. Hän itse oli kuvitellut näyttelevänsä viekasta pientä sivuosaa, joka vain kaiken hälinän turvin oli aikonut varastaa itselleen osan illalla pidettävien pippaloiden runsaasta tarjonnasta. Kuka muka olisi edes huomannut muutamaa puuttuvaa mallasjuomaa ja paria hassua keksiä? Mutta kukapa olisi uskonut pöytien ympärillä, joile safkaa oltiin lahdattu joko myöhemmin tarjolle vähä fiinimpään pöytään vietäväksi tai jotain, niin! Eipä tosiaan olisi siitä iäkkäämmästä, sonninlailla huohottavasta muorista uskonut millainen haukan katse tuolla oli! Täti hyvä kun oli oitis huomannut pienen tahmatassun toivottoman yrityksen napata mukaansa jotain hyvää ja eihän sellainen tullut kuuloonkaan! Itseasiassa, kun asiaa tässä näin nyt pohti hieman paremmin, niin ehkä tarjoilut oltiinkin varattu juhlien pystyttämisessä auttaneita poika ja tytärkultia varten?
No ei auttanut itku markkinoilla ja siinä sitä nyt sitten oltiin. Keikkumassa tikapuilla ja ripustelemalla värikkäitä viirejä naru tolkulla toisiinsa pitkin poikin läpi kävelykatujen. Eikä voinut kyllä sanoa Rotan olevan mielissään tästä surkeasta roolistaan lyhyen tarinamme aikana... Mutta niinhän sitä sanotaan: ahneella on paskainen loppu.
Mitä tapahtuu tuomitsemisessa?
[ Vastaus piilotettu ]
-Yuki