Corenthian

[Sipuli]

Nimi: Corenthian
Lempinimi: Core

Ikä: 3 vuotta, näyttää noin 25-vuotiaalta

Sukupuoli: Mies

Siviilisääty: Obsessoituneella omistautumisella parisuhteessa

Laji: Demoni, tyypiltään himo

Perhe: Joitakin sukulaisia on edelleen elossa ja he asuvat Nimrithin läheisessä kaupungissa, mutta demoni ei tietenkään ole tietoinen heistä.

Ammatti: Taiteilija

Asuminen: Asuu Manalassa pienehkössä luolassa turvallisen välimatkan päässä naapureista. Ei omista juuri mitään, mutta asunto sisältää miellyttävän, pesämäisen leposijan pehmeine täkkeineen, patjoineen ja tyynyineen. Pöytää ja peiliä lukuun ottamatta muita huonekaluja ei juuri ole. Satunnaista omaisuutta, kuten vaatteita, kuvakirjoja ja maalaustarvikkeita, säilytetään erinäisissä arkuissa tai ihan vain leviteltynä ympäriinsä.
Nykyisellään asettunut asumaan paljolti myös Quilin luona Maassa.

Maine: Corenthian kulkee kaikkialla ja kaikkialle mahdollisuuksien mukaan näkymättömänä, minkä seurauksena hän on välttynyt sen kummemmalta maineen kerryttämiseltä. Hän on vain nuori demoni muiden joukossa. Ennen kuolemaansa, Cole oli lupaava taiteilija, jonka asialle vannoutuneet saattavat vielä muistaa.

Taidot/Kyvyt:
Nuoren ikänsä vuoksi Corenthianin taidot ovat vielä pahasti hakusessa ja monesti niiden käyttö onkin hallitsematonta. Hän voi saada muissa aikaan lieviä aistiharhoja tai himon tunteen voimistamista, mutta tämä tapahtuu puhtaasti vaistonvaraisesti. Kyvyt aktivoituvat lähinnä demonin ollessa erityisen keskittynyt johonkuhun tai esimerkiksi säikähtäessään. Alkeellinen telekineesi, mikä vaatii aina ehdottomasti katsekontaktin, sekä huterat suojakentät luonnistuvat myös.

Corenthianin ehdoton bravuuri on kuitenkin näkymättömänä pysyminen. Ikäisekseen demoniksi hän kykenee pysyttelemään näkymättömänä huomattavan pitkiä aikoja. Tämän lisäksi, vaikka voimat alkaisivat olla vähissä tai jokin katkaisisi hänen keskittymisensä, demoni osaa pitää yllä tummaa, puoliksi läpinäkyvää, häilyväistä olomuotoa, jolloin hän näyttää lähinnä poikkeuksellisen kiinteältä varjolta. Demonisia piirteitä ei kuitenkaan osata piilotella yhtä hyvin, ja niinpä hän on ihmismäisessä olomuodossaan vain harvoin.

Corenthianin keho on kevyesti lihaksikas, mutta hänen taistelukokemuksensa lähentelee pyöreää nollaa, joten mies ei juurikaan tiedä, miten käyttää voimiaan hyödyksi. Hän on kuitenkin notkea ja taitava kiipeilijä, missä käyttää myös siipiään hyödykseen, vaikka niillä ei jaksetakaan lentää.

Piilevät/työn alla olevat kyvyt:
Corenthian pystyy näkemään ohuimpien kappaleiden, kuten verhojen, vaatteiden tai ovien läpi. Kyky on puolittain vaistonvarainen, ja se aktivoituu vain jos demoni kokee haluavansa nähdä jotain. Punaiset silmät hohtavat kevyesti kyvyn ollessa käytössä.
Demoni ei ole vielä perehtynyt toiseen erikoiskykyynsä, mutta hänen on mahdollista sitoa puheeseensa magiaa, joka aiheuttaa kivun illuusioita kohteelleen. Tämä tapahtuu kuvailemalla sitä, millaista kipua kohteen halutaan kokevan, ja se voidaan yhdistää kosketukseen tai sitä voidaan vahvistaa kosketuksella. Kyky ei ole vahva siinä mielessä, että vähänkään vahvempi mieli pystyy halutessaan helposti kumoamaan illuusiot, tavallaan "näkemään niiden läpi" olemalla tietoisesti uskomatta niihin.

Ulkonäkö:

Vartalo: Corenthian on 185 cm pitkä. Hänen miellyttäväksi tarkoitetussa kehostaan voi erottaa kevyen lihaksikkuuden; vatsalihakset näkyvät himmeästi ja hauikset ja reidet ovat vahvan näköiset. Corenthianin kasvot ovat niin ikään miehekkäät, hänellä on vahva leuka ja korkeat poskipäät. Iho on vaaleahko.

Karvoitus: Corenthianin hiukset on jätetty päältä pidemmiksi ja sivuilta leikattu lyhyiksi. Parta on ajeltu samaan tapaan niin että keskellä on pieni tupsu ja muuten villisti muotoiltu leuan karvoitus on pelkkää lyhyttä sänkeä. Demonin pään karvoitus on kaksiväristä. Pidemmiksi jätetyt haivenet ovat kermaisen vaaleat, kun taas lyhyemmät ovat mustia. Toisinaan hiukset harjataan siististi taakse, mutta useimmin ne roikkuvat otsalla osittain silmien peittona. Ihmismäisen muodon ottaessaan hiukset ja parta muuttuvat yhtenäisen mustiksi.

Silmät: Corenthianin silmät ovat kapeahkot, hieman surumielisen muotoiset. Väriltään ne ovat tummanpunaiset, ja mustuaiset ovat kissamaiset viirut. Ihmismäisessä muodossaan silmien väri muuttuu tummanruskeaksi, lähes mustaksi, ja pupillit pyöristyvät.

Demoniset piirteet: Corenthianin himodemonille ominaisissa kierresarvissa on vielä paljon kasvunvaraa. Sileät, mustat sarvet ovat vasta pienet tyngät, jotka vain pilkistävät pään takaa. Selässään hänellä on pari pienehköjä, lepakkomaisia siipiä. Siivet eivät juuri kannattele hänen painoaan, mutta niillä voi hidastaa putoamisia, liitää lyhyitä matkoja tai räpiköidä vimmatusti noustakseen puolen metrin korkeuteen. Väritykseltään siivet ovat harmaat punaoranssein kuvioinnein. Corenthianin häntä on pitkä, ohuehko, liskomaisen sileä ja samaa sävyä kuin siivetkin.

Pukeutuminen: Corenthian on tarkka pukeutumisestaan, suosien vaatetuksessaan yksinkertaisia ja selkeitä linjoja ja tummia taustavärejä. Vaatteiden koristuksena ei ole ylimääräisiä röyhelöitä tai lerpakkeita, vaan mustiin kankaisiin yhdistellään voimakkaita lämpimiä värejä huomiokohdiksi esimerkiksi vöinä tai kirjailuina. Miehen yllä ei juuri nähdä jalometalleja, vaan korut on tehty köysistä näyttävin solmuin. Tarkoin valikoidun asukokonaisuuden päälle vedetään monesti pitkä, hupullinen viitta, joka pitää ylimääräiset katseet loitolla ja piilottaa demoniset ulokkeet Maassa vieraillessaan.

Olemus: Corenthian on tavattoman ujo, minkä voi helposti huomata katsekontaktin välttelystä ja kasvojen alituisesta jännittyneisyydestä ja epämukavuudesta kertovasta ilmeestä. Näkyvässä muodossa ollessaan hän on piinaavan itsetietoinen jokaisesta saamastaan katseesta, minkä vuoksi hän yrittää näyttää yksinkertaisen viitan turvin huomaamattomammalta ja kävellä kiireisin askelin, mikä saakin hänet näyttämään lähinnä epäilyttävältä.
Tatuoinnit: Pelien myötä Corenthian on hankkinut itselleen olkapäihin tatuoinneiksi ruusut.

Luonne:

Corenthian on himodemoniksi ja silmiinpistävän ulkonäkönsä vastaisesti poikkeuksellisen epävarma ja ujo tapaus. Hän ei pidä huomion saamisesta, sillä ajattelee muiden tuomitsevan hänet syystä tai toisesta, ja pelkää, että hänestä ei pidetä. Normaalisti tämä ujo otus livistää paikalta ennen kuin ehtii kuulla kommenttia suuntaan tai toiseen, minkä vuoksi vainoharhat ovat saaneet muhia hänen mielessään kaikessa rauhassa. Huomiota vältellen Corenthian pysytteleekin mielellään näkymättömänä niin suuren osan ajasta kuin vain jaksaa. Harvojen tuttujen seurassa, sekä luonnollisesti oman pesänsä turvassa, miestä ei haittaa olla näkyvässä muodossaan. Sen lisäksi tietysti myös energiavaje ajaa hänet pois näkymättömyyden suojista.

Muiden seurassa ollessaan Corenthian välttelee katsekontaktia, jopa tutuimpienkin kanssa. Ujouden alta monesti putkahtaa esiin varsin miellyttämishaluinen persoona. Nuori demoni vasta hakee omaa paikkaansa maailmassa, joten eniten hän ihmissuhteissa pelkääkin torjutuksi tai hylätyksi tulemista. Toki heikot taistelutaidot omaava mies pelkää myös isompiaan, mutta fyysisesti uhkaavista tilanteista voi aina juosta karkuun ehjin nahoin. Muiden läheisyyden outous ja alituinen huoli muiden mielipiteistä on Corenthianille suurempi rasite kuin vahvempiensa uhka.

Toisin kuin muut, iäkkäämmät himon edustajat, Corenthian on vielä yllättävän viaton. Hän ei ole itse uskaltautunut hankkimaan energiaa hakemalla itseensä kohdistuvia himon tunteita, vaan ruokaileekin enimmäkseen kuolevaisten keskinäisillä tunteilla. Corenthianin energianhaku onkin lähinnä nuorien pariskuntien seurailua ja tirkistelyä, viattomien ohikulkijoiden provosointia jättämällä tuhma lehti kadun kulmaan, tai bordellien lähistöllä sekä sisätiloissa norkoilua.

Ujoudestaan huolimatta, paikkaansa hakeva nuori demoni on myös utelias. Corenthian saattaa päätyä vaarallisille teille selvittäessään mielenkiintoisia asioita näkymättömyyden turvin. Erityisesti kaikki hänen mielestään kaunis saa herkästi hänen kiinnostuksensa. Kenties edellisestä elämästä hänelle on jäänyt myös suuri viehätys taiteeseen.

Historia:

Vielä ihmisenä eläessään mies tunnettiin nimellä Cole. Hän oli ollut lapsesta saakka vetäytyväinen, mutta taiteellisesti lahjakas, ja nuorena aikuisena hän lähti taiteestaan tunnettuun Nimrithin kaupunkiin kokeilemaan siipiään. Alun vaikeuksien jälkeen hän onnistui saamaan itselleen mainetta rohkealla värien käytöllään. Huomioon tottumaton taiteilijanalku oli häkeltynyt, mutta tilanteen jatkuessa itsetunto alkoi kohota oikein ropinalla. Aiemmin Cole ei ollut välittänyt omasta ulkonäöstään, vaan pitänyt itseään keskinkertaisena, mutta saatuaan kiinnostusta töidensä kautta, alkoi hänen mielipiteensä muuttumaan. Mies viehättyi nopeasti siihen, kuinka saattoi lähestyä muita maalin ja pensselin varjolla. Aluksi kyseessä oli viatonta seurallisuutta, mutta ajan saatossa hän haki omaksi huvikseen yhä enenevässä määrin lyhyitä ja vastuuntunnottomia seksisuhteita. Asiakkaiden ja erityisesti mallien hurmaamisesta tuli hänelle arkipäivää. Kohtalokas virhe tapahtui kuitenkin Colen kaataessa sänkyynsä tärkeän perijän tulevan morsion, jolle oli tekemässä potrettia häitä edeltäneellä viikolla. Sulhanen ei hyväksynyt tapahtunutta, vaan lähetti naisen nimissä taiteilijalle lahjaksi myrkytettyä suklaata, joka päätyi miehen kohtaloksi.

Uuden elämänsä taiteilija aloitti nimellä Corenthian, muistot ja taidot mielestä pyyhittyinä. Nuori demoni syntyi juurikin niin ujona, kuin joskus nuorena ihmisenä oli ollut, minkä vuoksi hän oli pahasti hukassa uuden ympäristönsä ja energian hankkimisen kanssa. Corenthian oppi kuitenkin nopeasti pysyttelemään näkymättömänä, millä pystyi helposti sivuuttamaan kaikki epämiellyttävät asiat. Näkymättömissä piilottelu ei kuitenkaan auta muihin tutustumisessa, minkä vuoksi vielä kolmen vuoden jälkeenkin hänen tuttavapiirinsä on varsin suppea. Corenthianilla ei ole vielä juurikaan kosketusta jumaliin ja enkeleihin, joten suhtautuu niihin lievällä uteliaisuudella ja suurella epäluulolla. Lajitovereitaan puolittain pelkää, mutta kuolevaisia hän seurailee mielellään haluten oppia heistä uutta.

Muuta:

• Haaveilee uusista tatuoinneista ja toisinaan maalailee ihoonsa suunnittelemiaan kuvioita.
• Etenkin Manalassa ollessaan harrastaa kuvataiteita.
• Kaikki makeiset ja herkut, mutta erityisesti suklaa, aiheuttavat rajua pahoinvointia. Onkin sitä kautta mieltynyt enemmän happamiin makuihin.

---

Pikselisiipi: 7soul1

Muut kuvat & teksti: Sipuli