Klemens Schottky

[Sipuli]

Nimi: Klemens Schottky
Kutsumanimet: Klemetti, Klem, Lem, sekä muut niin etu- kuin sukunimenkin väännökset. Tottelee aika lailla mitä tahansa nimitystä, mitä hänestä keksitäänkään käyttää.

Ikä: 30 vuotta

Sukupuoli: Mies
Suuntautuminen: Panseksuaali
Siviilisääty: Ei parisuhteessa

Laji: Puolijumala, Lempeyden lapsi (1/2), Myötätunnon lapsenlapsi (1/4)

Perhe:
Isä – Risdíthainn, Lempeyden jumala
Pikkuveli – Klaudius Schottky, Lempeyden puolijumala
Äiti (kuollut) – Eleanor Schottky, Myötätunnon puolijumala
Isoisä – Noir, Myötätunnon jumala
Eno – Sebastien Mwu, Myötätunnon puolijumala
Eno (ei ole tietoinen) - Gabrian Patton, Myötätunnon puolijumala
Puoli-isoveli - Camille Spicht, Lempeyden puolijumala
Siskonpoika - Ace Ranach, Lempeyden lapsenlapsi

Ammatti: Lääkäri (vaikkakin vailla todistuksia, mutta kunnollista julkisivua ylläpitäen), joka hoitaa niin tavallisia kuin hieman persoonallisempiakin tapauksia, joko työnantajansa tiloissa tai tyypillisemmin kotikäynneillä.

Asuminen: Asuu edelleen synnyinkodissaan, jonka Risdíthainn osti itselleen ja puolisolleen. Jakaa asunnon pikkuveljensä kanssa. Molemmilla on omat huoneet, ja sen lisäksi asunto sisältää yhteisen olohuoneen, keittiön, varaston ja pesutilat. Klemens on pyrkinyt pitämään asunnon mahdollisimman muuttumattomana.
Pohjapiirros talosta: kuva 1, kuva 2

Maine: Klemens tunnetaan naapurustossaan lempeän miehen tullessa hyvin juttuun lähiseudun ihmisten kanssa, vaihtaen milloin kotiviiniä leipomuksiin tai tarjoten apuaan sitä tarvitseville. Hänet tiedetään lääkäriksi, tuon kunnioitetun ammatin edustajaksi, mutta hän ei ole sellaiseksi mitenkään poikkeuksellisen kuuluisa tavallisen kansan keskuudessa. Hieman härämmissä piireissä puolestaan kulkee hiljaista juttua, että Klemensin vastaanotolla potilaat kurotaan kasaan tarpeen vaatiessa myös ilman ylimääräisiä kysymyksiä.

Taidot/Kyvyt:
Klemens on perinyt isältään lahjan lievittää kipuja ja viedä ne jopa kokonaan pois. Tätä kykyään hän on harjoittanut ehdottomasti eniten, ja kykenee kohdistamaan sen niin itseensä kuin muihinkin, vaikkakin muiden tapauksessa hän tarvitsee kosketuskontaktin suunnilleen sille alueelle, josta haluaan kivun poistaa. Kykenee kosketuksellaan myös siirtämään energiaa kohteeseen, vaikka se uuvuttaa häntä huomattavasti.
Klemens osaa myös heikosti hallita pronssinhohtoista energiaa ja muodostaa siitä piskuisia orbeja, jotka muistuttavat lähinnä tulikärpäsiä. Hän käyttää kykyä toisinaan lukuvalona tai hellan sytyttämiseen, mutta sen suurempaa tuhovoimaa hänen hallinnassaan ei ole.
Klemens on perinyt myös kyvyn herättää lempeyttä. Kyky perittiin vahvana, mutta sisäänpäin kääntyneenä ja hallitsemattomana. Miehen tunnemaailma on siten kaiken aikaa vahvasti lempeyden värittämä. Jossakin määrin lempeyteen on sekoittunut myös myötätuntoa.
Fyysisiltä kyvyiltään hän on sitä luokkaa, mitä suuri keho antaa olettaakin. Hän ei ole erityisemmin treenannut, mutta massa tuo tietyn verran voimaa mukanaan. Hän on myös erittäin taitava ruuanlaitossa ja muissa kotitöissä.

Ulkonäkö:
Vartalo: Klemens on isänsä tapaan pitkä mies, yltäen 195 cm pituuteen. Rakenteeltaan hän on vankka, vaikka kaikki massa ei tulekaan pelkistä lihaksista. Vaatteiden alta ei löydy timmiä pyykkilautaa, vaan vuosien saatossa myös rasvaa on tarttunut mukava kerros kehoa peittämään tehden siitä pehmeän. Iholtaan hän on kevyen ruskettunut, ja myös pisamat koristavat ihoa paikoista, joihin aurinko on koskenut.
Karvoitus: Klemensin hiukset ovat paksut, pitkähköt ja lievästi luonnonkiharat. Ne ovat väritykseltään kermaisen vaaleat. Niitä pidetään useimmiten löysästi nauhalla sidottuna toisen hartian yli. Myös hänen muut karvansa aina ripsiä myöten ovat samaa vaaleaa sävyä. Klemens pitää leukansa siististi sängettömänä, mutta muutoin hän antaa kehonsa olla luonnontilassa, mukaan lukien rintakarvansa.
Kasvot: Miehen kasvot ovat pitkähköt, niissä on erottuvat poskipäät, ja niiden keskellä sijaitsee suora nenä. Korvissa voi toisinaan huomata korvakorut. Lempeästi hymyileväisen suun molemmin puolin on hymykuopat. Vaikka puolijumala onkin, kasvoissa näkyy pieniä ryppyjä ikääntymisen merkkinä.
Silmät: Klemensin silmät ovat surumielisen muotoiset ja väriltään sinivihreät. Niitä kehystävät pitkät ja tuuheat ripset, joista moni nainen olisi kateellinen.
Pukeutuminen: Klemensin pukeutuminen on valitettavan vaihtelevaa, sillä mies itse ei omaa mainittavaa muotitajua ja hänen vaatekaappinsa sisältö on kirjava. Vähintään asusteiden värimaailmat riitelevät keskenään, mutta hänen yllään saatetaan nähdä myös kummia kuoseja tai ihan rehellisesti outoja vaatekappaleita. Hän säälii herkästi niitä vaatteita, jotka eivät näe yhtä paljon päivänvaloa kuin toiset, ja niinpä yrittää pitää kaikkia tasapuolisesti. Toisinaan, pikkuveljen avustuksella, Klemens voidaan tavata myös täysin asiallisesti pukeutuneena.

Luonne:
Klemensin huomattava koko saattaa peräti säikäyttää jonkun, mutta mikäli hänen kanssaan viettää vähänkään enemmän aikaa, voi nopeasti huomata kyseessä olevan lempeä ja rauhallinen mies. Häntä voisikin kuvailla isoksi kiltiksi jätiksi. Suureen kehoon tuo lähestyttävyyttä niin tyyni hymy kuin hieman höynähtäneen höveli olemus, jota useimmin vieläpä keventää hassut asusteet tai vaateyhdistelmät.
Klemensin kyky herättää lempeyttä ja myötätuntoa kohdistuu alitajuisesti häneen itseensä, minkä vuoksi hänen tunnemaailmansa on monien negatiivisten tunteiden osin vaillinainen. Tämä positiivisten tunteiden alituinen läsnäolo näkyy myös ulospäin. Hän on mukava, kärsivällinen ja antelias sekä huumorintajuinen, eikä tunnu ottavan juuri mistään itseensä, vaikka kritiikki saattaakin jäädä kaihertamaan. Muiden harkitsemattomat sanat tai teot annetaan kuitenkin helposti anteeksi, ja oikeastaan, Klemens ei ole ikinä suuttunut kenellekään eikä riidellyt kenenkään kanssa.

Klemens on kaikessa lempeydessään ja myötätuntoisuudessaan seurallinen persoona ja hyvä kuuntelija, vaikka hän ei olekaan henkilönä välttämättä siitä rehellisimmästä päästä. Totuus on hänen mielestään useimmiten liian kylmä ja ankara. Ei hän haluaisi valehdella räikeästi päin naamaakaan, mutta hän viljelee valkoisia valheita silloin, kun ei usko niistä olevan liikaa haittaakaan. Erityisesti tähän taivutaan puhuttaessa hänestä itsestään, sillä mies ei välitä puhua omista ongelmistaan, vaan ennemmin antaa elämästään ruusuisen vaikutelman. Klemens on huono pyytämään apua sitä tarvitessaan, ja on melko huono myös vastaanottamaan sitä, jos siitä vaikuttaisi olevan muille vaivaa. Parhaiten miestä onnistuukin auttamaan yksinkertaisesti tekemällä asian sen kummemmin kyselemättä.
Klemensin lempeys menee hieman liian pitkälle moninkin puolin, mutta hän ei ole kyennyt hillitsemään tunteitaan, eikä ole oikeastaan edes halunnut sitä. Hyväntahtoisuudessaan mies on helposti höynäytettävissä, ja useimmiten antaa itsensä tulla huijatuksi, vaikka tajuaisikin jutun jujun. Hänelle on mahdollista myydä miltei mitä tahansa, ja kaupoissa hän saattaa tarkoituksella päätyä ostamaan asian, mikä ei vaikuta menevän muille kaupaksi.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan Klemens on kykenemätön sanomaan ei. Hän ei pysty kieltäytymään, jos hänelle tarjotaan jotain tai jos häneltä pyydetään jotain, eikä hän osaa väittää muille vastaan. Poikkeuksena on toki tilanteet, joissa myöntyminen voisi vakavasti vahingoittaa jotakuta henkisesti tai fyysisesti.
Johtuen olemattomasta mielenlujuudesta, Klemens sortuu juomaan useammin tai vähintään rankemmin, kuin mitä hänen olisi hyvä. Mies on helppo houkutella vaikka jatkojen jatkoille pelkällä puolikkaalla lauseella. Onneksi hänellä on myös hyvä viinapää, että useimmin hän pysyy paremmassa kunnossa kuin seuralaisensa. Humalassakin hän on edelleen hyväntahtoinen, mutta arvaamattomampi niin puheissaan kuin teoissaankin.

Klemens on erittäin omistautunut perheelleen, ja seurallisuudestaan huolimatta hänellä on pienehköt sosiaaliset piirit, sillä hän haluaisi pitää kaikkiin tasapuolisesti yhteyttä. Hän on aivan erityisen kiintynyt veljeensä, josta on pitänyt huolta kuluneen kymmenen vuoden ajan, vaikkakin kyseinen veli on kasvanut jo aikuiseksi tuona aikana. Klemens kuitenkin jatkaa hyysäystään siitä huolimatta, että Klaudius voisi jo aivan hyvin asua vaikka omillaan. Hän hoitaa suurimman osan kotitöistä tuon puolesta ja muistaa tuon preferenssit niin ruokalajien kuin pesuaineidenkin suhteen.
Loppujen lopuksi kukaan ei ole päässyt nauttimaan aivan yhtä suuresta lämmöstä ja rakkaudesta, kuin mitä Klemens perheelleen vuodattaa. Vuosikymmeniin on mahtunut lukuisia seurustelusuhteita, joista yksikään ei ole ollut kovinkaan pitkäkestoinen, tai ainakaan hän ei muista ikinä juhlineensa kenenkään kanssa vuosipäivää. Klemensiin vetoaa hyvin monenlaiset persoonat, joten jonkun osoittaessa kiinnostusta häntä kohtaan, hän antautuu helposti tunteidensa vietäväksi. Eihän hän edes osaisi kieltäytyä. Tämä on johtanut niin yhden illan hupiin kuin myös pidempiin yritelmiin, mutta omasta aloitteesta ei olla ikinä ryhdytty moiseen.
Kumppanin kanssa Klemens on lempeä ja välittävä, kuten odottaa saattaakin. Siitä huolimatta hänen kanssaan saattaa olla vaikeaa päästä pintaa syvemmälle, minkä lisäksi kukaan ei ole ottanut erityisen hyvin vastaan hänen veljeään, joka on suurempi syy kumppanien kaikkoamiselle kuin hän ajatteleekaan. Mies kärsii myös jonkinasteisesta erektiohäiriöstä, mitä pitkäaikaisen kumppanin puute ei ole ainakaan helpottanut, ja niin jännitys kuin alkoholi verottavat suoritusta.
Eroaminenkaan ei tule Klemensin suunnalta, vaan se on aina tullut toisen osapuolen aloitteesta, eikä hän silloinkaan raaski väittää vastaan. Hän päästää kumppaneistaan miltei liian helposti irti, uskoen sen olevan sitä, mitä nuo haluavat, mikä voidaan tietysti helposti tulkita siksi, että hän ei ollut oikeasti välittänyt noista. Hän pyrkii pitämään ystävälliset välit entisiinsä, ellei se vaikuta raskaalta noille.

Klemens arvostaa jumalia ja enkeleitä, eikä osaa tuomita edes demoneita, sillä onhan niitä olentoparkoja jo olemassaolollaan rangaistu. Hän kohtelee niin ihmisiä, muodonmuuttajia kuin puolijumaliakin tasa-arvoisesti, käyttäen heistä kaikista nimitystä kuolevainen, kuten heidän isälläänkin on tapana. Yliluonnollinen on ollut vahvasti läsnä läpi hänen elämänsä, eikä hänellä ole ollut tarvetta kyseenalaistaa sitä vaan kokee jumalien läsnäolon hyvin luonnollisena asiana.

Historia:
Klemens syntyi jumalan ja entisen papittaren suhteen seurauksena välittävään ja onnelliseen perheeseen. Lapsena häneltä ei puuttunut mitään, vaan kotona ollut äiti huolehti tarpeista ja opetti, minkä lisäksi isä piti lempeän, mutta kurinalaisen kasvatuksen ja katsoi, että perheellään oli rahaa tarpeeksi. Puolijumalille kenties hieman poikkeuksellisesti, myös jumalisä oli vahvasti läsnä hänen elämässään jo varhaisessa vaiheessa, ja kenties osittain siitä syystä hänen voimansakin heräsivät jo nuorena.
Klemens oli rauhallinen ja hymyileväinen lapsi, vaikkakin hieman apaattisen oloinen ikäisekseen, mikä johtui lempeyden sävyttämästä tunnemaailmasta jo nuorella iällä. Perheen ulkopuoliset useimmiten luulivat häntä joko sairaaksi tai ihastelivat hänen hyvää käytöstään. Pikkuveljen synnyttyä tuli isoveljen rooli Klemensiltä luonnostaan. Hän kevensi äitinsä taakkaa hoitamalla tuota usein, ja ikäerosta huolimatta veljeksillä oli yhteisiä leikkejä.

Saatuaan hieman ikää Klemens oli päättänyt, että haluaisi sellaisen ammatin, jossa voisi auttaa muita. Hän tunsi vetoa pappeutta kohtaan, olihan se ollut hänen äitinsä entinen ammatti, ja hänellä oli hyvin henkilökohtainen suhde jumaliin, joten niin ihmisten kuin jumalien auttaminen tuntui hyvin luonnolliselta tavoitteelta hänelle. Kotoa pois muuttaminen oli kuitenkin rankkaa. Vaikka nuori mies sopeutuikin nopeasti temppelien läheiseen tunnelmaan, kaipasi hän edelleen rakasta perhettään ja vieraili lapsuudenkodissaan usein.
Klemens ei kuitenkaan päässyt harjoitteluaikaansa loppuun, kun äidin tapaturmainen kuolema vankkurionnettomuudessa muutti hänen elämänsuunnitelmansa. Äidin menetys otettiin raskaasti, ja hän syyttikin itseään, ettei ollut tarpeeksi paikalla viime vuosina. Hän kuitenkin yritti olla vahva nuoremman veljensä vuoksi, ja hymy palasikin murheen uurtamille kasvoille melko nopeasti. Klaudius oli tuolloin vielä aivan liian nuori pärjätäkseen yksin, joten Klemens jätti opiskelun temppeleillä sikseen ja muutti takaisin asumaan yhdessä tuon kanssa. Hän otti kotityöt ja nuorempansa opettamisen harteilleen.

Hetkeen Klemens ei opiskellut tai tehnyt töitä, kun menetyksestä toipuminen ja uuteen elämään sopeutuminen vei aikansa, mutta hän tiesi, ettei voisi loputtomiin turvautua isältä saatuun rahalliseen apuun. Hän hakeutui lääkärin oppipojaksi, sillä se oli ollut yksi hänen nuoruudenhaaveistaan. Sen lisäksi hänellä oli kyky lievittää kipuja, mikä osoittautui hyödylliseksi kyseisessä ammatissa. Tämäkään uravalinta ei kuitenkaan mennyt aivan putkeen, sillä Klemens uhrasi suuren osan ajastaan kodin ylläpitoon ja veljestään huolehtimiseen, minkä seurauksena hän toisinaan laiminlöi velvollisuutensa oppi-isäänsä kohtaan. Hän ei ikinä rohjennut kertoa yksityiselämästään, vaan opettaja piti häntä yksinkertaisesti laiskana ja päätyi lopulta purkamaan oppisopimuksen.
Vailla opiskelupaikkaa tai ammattia, Klemensille tuli kiire pestautua edes jonnekin, sillä veljeä saati isää ei haluttu rasittaa omilla ongelmilla. Hän onnistuikin löytämään vanhemman lääkärin, jota kiinnosti enemmän osaavat kädet kuin kirjalliset todistukset, ja jonka alaisuuteen hänet otettiin työskentelemään. Työnantajalla itselläänkään ei tainnut olla paperityöt kunnossa, ja toisinaan he työskentelivät hieman epäilyttävienkin potilaiden kanssa, joista ei saanut puhua kenellekään eteenpäin, etenkään viranomaisille. Klemens ei kuitenkaan lempeyttään ikinä kyseenalaistanut työnantajansa motiiveja ääneen, vaan halusi uskoa tuon vain tarjoavan hänelle uuden mahdollisuuden. Kyseinen työpaikka on pidetty aina nykyhetkeen asti.

Muuttunut sää ja huhut Socrasista painavat Klemensin mieltä, sillä hän on huolissaan niin ihmisistä ympärillään kuin myös heidän jumalaisesta suvustaan. Hän tekee parhaansa auttaakseen muita, mutta ei ole yrittänyt etsiä tietoa tapahtumiin liittyen.

Muuta:

• Tulee hyvin toimeen eläimien kanssa, eivätkä ne vaikuta useimmiten pelkäävän häntä. Poikkeuksena tähän on hevoset, joita mies ei mielellään ole lähestynyt enää äitinsä kohtaaman tapaturman jälkeen.
• Tuntee tarkasti pikkuveljensä preferenssit niin ruokien kuin vähän kaiken muunkin suhteen. Muistaa helposti myös, mitä ruokia muut tuntemansa ihmiset ovat kehuneet. On kuitenkin itse kaikkiruokainen, eikä muissakaan asioissa nirso.
• Lievästi allerginen tomaatille, mutta syö sitä silti, jos joku tarjoaa.
• Ei ole musikaalisesti mitenkään erityisen lahjakas, mutta omaa miellyttävän, matalan lauluäänen. Sen lisäksi Klem osaa soittaa melko hyvin haitaria sekä keskiverrosti myös pianoa.

Vuoden verisukulainen 2018, yhdessä Klaudiuksen kanssa.

---

Pikselihedelmä: 7soul1

Ruusuke: ylläpito

Muut kuvat & teksti: Sipuli