Kristopher Penrose
Jul 2, 2017 16:20:01 GMT
Post by Sipuli on Jul 2, 2017 16:20:01 GMT
Nimi: Kristopher Oswald Penrose
Naisena esiintyessään: Kristine
Kutsumanimet: Kris, Penny, Rosie
Ikä: 18 vuotta
Sukupuoli: Mies, vaikka antaakin usein olettaa toisin
Siviilisääty: Ei parisuhteessa
Laji: Puolijumala, Julmuuden lapsi, omaa lisäksi neitokakadumuodonmuuttajan geenit
Perhe:
Isä – Krios, Julmuuden jumala
Äiti – Hannah Penrose, neitokakadumuodonmuuttaja, asuu toisaalla
Puoliveli – Valentine Vandegrift
Ammatti: Ensimmäisenä kaupunkiin saapuessaan Kristopher toimi yhtenä Fairfaxien suvun palvelijoista. Hän pestautui ammattiin naiseksi tekeytyneenä, joten hoitaa pyykkärin/ompelijattaren/kamarineidon töitä, sekä puutarhan hoitoa ilmojen parannuttua.
Sittemmin Kristopher jätti kyseisen paikan onnistuttuaan pestautumaan erikoiseen kahvilaan töihin.
Asuminen: Asuu palvelijan huoneessa Fairfaxien tiluksilla. Huone on pieni, mutta kodikas, uuden asukkaan haalittua itselleen nopeasti erinäistä irtaimistoa millä tehdä olonsa mukavaksi. Arvokkaimmat tavarat on piilotettu huolella lattialautojen väliin tai seinien sisuksiin. Tarkkakorvainen voi kuulla huoneesta rapinaa Kristopherin päästettyä erinäisiä ”lemmikkejään” asustamaan kanssaan.
Taidot/Kyvyt:
Kristopher on perinyt puolijumaluutensa kautta useammankin vahvan kyvyn. Näistä käytetyin on heikkomielisempien hallinta omalla äänellään tai pidemmän vaikutuksen jälkeen jopa silkalla läsnäolollaan. Heikkomielisillä tarkoitetaankin tässä tapauksessa lähinnä eläimiä ja hyönteisiä, sillä ihmisiin sillä hädin tuskin on mitään vaikutusta. Kristopher kokee laulun käyttämisen hallintaan kaikista helpoimmaksi, ja hän onkin taitava laulaja niin magialla höystettynä kuin ilmankin. Nuorukaisella on laaja ääniala niin puhuessaan kuin laulaessaankin, erityisesti korkeisiin ääniin painottuen. Hän olisi voinut saada laulamisesta tai näyttelemisestä ammatinkin, jos joku olisi valmentamassa.
Kristopher osaa myös aiheuttaa tai hävittää julmuuden tuntemuksia muissa. Hän ei kykene pitkäaikaisiin vaikutuksiin, mutta on taitava käyttämään kykyjään antaakseen muille ikään kuin impulsseja heilauttaakseen henkilön julmuutta suuntaan tai toiseen. Tyypillisimmin näitä kahta kykyä käytetään peräkkäin, niin että henkilö provosoidaan ensin julmuudenpuuskassa tekemään jotain, ja sitten perään kyseinen julmuus häivytetään katumuksen aikaansaamiseksi.
Kristopher pystyy imemään valoa itseensä paikallisesti ja siten häivyttämään asioita pimeyteen esimerkiksi näpistyksen helpottamiseksi tai hameen alle vilkuilun estämiseksi.
Ulkonäkö:
Vartalo: Kristopher on keholtaan sorja ja lyhyemmän puoleinen, yltäen vain 157 cm mittaan. Hän on luustoltaan siro ja painaa vielä vähemmän kuin voisi päällepäin olettaa, mikä johtuukin keveistä linnunluista. Raajat ovat pitkät, iho vaalea ja hyvin huollettu. Nuorukaisen iho ei tunnu ruskettuvan yrittämälläkään, vaan on ylhäisömäinen kalpea alhaisesta syntyperästä ja työstä huolimatta. Muutoin tasasävyistä ihoa rikkoo vasemmanpuoleisten kylkiluiden alle tatuoitu lentävä lintu.
Hiukset: Kristopherin hiukset ovat pääosin platinanvaaleat ja latvoista puolestaan taipuisat sekä keltaiseen sävyyn taittavat. Hiukset ovat sileät ja pehmeät, ja ne on leikattu kerroksittain. Usein naiseksi tekeytyvä nuorukainen pitää kehonsa ylimääräiset karvat aisoissa, ja onkin luonnostaan hyvin sileäihoinen.
Kasvot: Nuorukaisen kasvoissa ei ole merkkiäkään miehekkäästä kulmikkuudesta, vaan niiden piirteet ovat pyöreät ja pehmeät. Hänellä on suloinen pieni suppusuu ja poskilla helottaa ainainen puna, kiitos eläimellisten geenien. Korvat ovat hivenen höröt, ja ne useimmin piilotetaankin hiusten alle.
Silmät: Kristopherin silmät ovat suuret ja lempeät. Ne ovat väriltään mustaakin mustemmat, niin että pupilleja on mahdotonta erottaa iiriksestä. Kahden pohjattoman kaivon kaltaiset silmät ovatkin peruja hänen jumalisältään. Pitkät ja tuuheat ripset reunustavat synkkiä sielunpeilejä, kruunaten niiden peuramaisen vaikutelman.
Pukeutuminen: Kristopher suosii sieviä vaatteita ja pastellimaisia tai heleitä värejä. Vaikka se ei kenties ole hänen arvolleen sopivaa, vapaa-ajallaan hän haluaa erottua ja näyttä viehättävältä. Erinäiset röyhelöt, rusetit sun muut muodin mukaiset yksityiskohdat koristavat hänen vaatetustaan. Tyyliltään vaatteet vaihtelevat söpön poikamaisesta aina mekkoihin asti. Kristopher on saanut osan vaatteistaan lahjaksi, mutta huomattavan osan hän on myös ommellut omin näppärin kätösin erinäisistä hukkapaloista tai tylsemmistä vaatteista muokaten. Myös meikkiä käytetään taitavasti mutta harkiten, korostamaan omia parhaita puolia erityisesti yrittäessään mennä läpi hameväen yksilöstä. Töissä ollessaan Kristopher käyttää palvelijattarelle soveltuvaa yksinkertaista asua, niinkin tylsä kuin se hänen mielestään onkin. Röyhelöiden sekaan piilotetaan toisinaan milloin mitäkin pikkulintuja tai onnensirkkoja, että apulaiset ovat aina paikalla kun niitä tarvitaan.
Luonne:
Monet tuntuvat luonnostaan pitävän paljon punastelevista ihmisistä, joita tyypillisesti pidetään rehellisinä ja viattomina. Tällaisen ensivaikutelman myös Kristopher antaa rusoposkineen ja suurine silmineen. Hivenen poissaolevan katseenkin voi helposti tulkita siten, että nuorukainen on vain pihalla ympäröivästä maailmasta tai muutoin vähän hölmö. Käytöksellä pyritään vahvistamaan näitä mielikuvia, olemalla mahdollisimman kiltti, avulias, ja erityisesti töitä tehdessä kuuliainen ja nöyrä. Mieleisessään seurassa Kristopher on puheiltaan herttainen, miltei jopa romanttisen siirappinen, ja hän vuodattaakin keskusteluun paljon hellittely- ja lempinimiä.
Vaan kuten sanotaan, moni kakku päältä kaunis, ja niin myös Kristopherin sievän ulkokuoren alta löytyy epämiellyttävä yllätys jos toinenkin. Hän ei ole läheskään niin alistuvainen kuin antaa olettaa. Hän ei aio viettää loppuelämäänsä palvelijana, vaan tavoittelee päättäväisesti rikkaampaa ja helpompaa elämää. Tätä päämääräänsä tavoitellessaan nuorukainen on opportunistinen, yrittää käyttää tilanteita hyödykseen ja miellyttää sellaisia henkilöitä, joista uskoo saavansa jotain irti, ollen toimissaan valitettavan kevytkenkäinen.
Kristopher ei ole suorainaisesti laiska, mutta ei ole myöskään erityisen mieltynyt työntekoon. Hän heittäytyy helposti avuttomaksi, jos joku muu voi tehdä jonkin epämiellyttäväksi koetun asian hänen puolestaan. Toisaalta, valtaa tavoitteleva teini myös nauttii siitä, että tietää jonkun olevan hänelle palveluksen velkaa, ja saattaakin mennä suuriinkin mittoihin muita auttaakseen, ihan vain sijoituksena tulevaisuuteen.
Kristopher on materialistinen, ja niinpä kaikenlainen hemmottelu ja lahjat saavat hänet helposti onnelliseksi. Ylipäätään, hän rakastaa huomion keskipisteenä olemista, vaikka muiden aikaa saatetaan kerjätä arveluttavinkin keinoin. Nuorukaisella on nimittäin toisinaan tapana järjestää itsensä marttyyrin asemaan, useimmiten omia voimiaan apunaan käyttäen. Hän ajaa muiden käytöksen harkitsemattomaksi julmuudella ja suorastaan nauttii itseensä kohdistuvasta väkivallasta, mutta vain valitsemanaan hetkenä, sillä muutoin kivusta ei pidetä. Tilanteen uhriksi päästyään hän repiikin läsnäolijoista kaiken myötätunnon ja katumuksen irti, mitä vain saakaan. Kristopher on hyvä liioittelemaan reaktioitaan niin suuntaan kuin toiseen, ja omaa mitä uskottavimmat krokotiilin kyyneleet. Hänellä ei kuitenkaan ole tapana kiusata alempiarvoisikseen mieltämiä henkilöitä tällä tavoin, vaan kohteleekin piittaamattomammin itseään vanhempia henkilöitä, joiden kyykyttäminen on muutoinkin tyydyttävämpää.
Kristopherilla on joitain nuoren ikänsä suomia hyviä puolia luonteessaan. Kokiessaan olonsa turvalliseksi hän on hyvinkin leikkimielinen, ja suhtautuukin uusiin tuttavuuksiin pääosin avoimin mielin. Harmi kyllä, hän on myös hyvin kaksijakoinen tässä asiassa. Vaikka hän lämpeneekin huomattavan nopeasti monille uusille henkilöille, on vastapainona aina kourallinen sellaisia, joissa jokin vain lähtökohtaisesti haraa vastaan. Olkoot se sitten naamakerroin tai vaihtoehtoisesti iänikuinen kateus toista kohtaan, Kristopher suhtautuu joihinkin ihmisiin jo ensihetkistä kohtuuttoman kylmästi, ja usein tarvitaan ihmeitä, että mieli siitä muuttuu. Tällaisista henkilöistä kun tuntuu löytävän helposti negatiivisia puolia riippumatta siitä, mitä nuo ikinä tekevätkään.
Kristopherin ollessa ärtynyt tai tuntiessaan olonsa uhatuksi hän ei säästele tai mieti sanojaan loppuun. Oikeastaan jo muutenkin tilanteissa, joissa hän antaa iänikuisen suloisen ja viattoman esittämisensä olla, hänen puhetapansa muuttuu karskimmaksi.
Kuolevaisten kohdalla Kristopher ei tee erityisiä erotteluja eri lajien välillä, vaikka pitääkin muodonmuuttajia muita voimakkaampina. Hän ei häpeä perimäänsä, vaikka joissakin piireissä muodonmuuttajuutta ei katsota hyvällä, joten ei erityisemmin huutele asiaa ympäriinsä. Puolijumalien olemassaoloon hän ei oikeastaan edes usko, sillä jumalat tuntuvat nuorukaiselle kovin etäisiltä. Hän on sitä ihmistyyppiä, joka uskoo asiat vasta sitten kun ne itse näkee. Kristopher ei pidä voimiaan minkäänlaisena todisteena asiasta, eihän hän edes tiedä isänsä todellista lajia, vaan mieltää voimansa omikseen, välittämättä syystä, miksi kyseiset voimat ovat juuri hänellä. Enkelit ja demonit ajatellaan jumalien tapaan lähinnä satuhahmoina.
Historia:
Kristopher syntyi nuorehkon palvelijattaren ainoaksi lapseksi. Isäänsä hän ei ikinä tavannut, mutta kuuli tuosta äidiltään, tai lähinnä noiden kahden kohtalolta tuntuneesta kohtaamisesta. Hannah oli pelkäksi palvelijaksi korkeassa asemassa, ainoan perijättären henkilökohtaisena palvelijana. He olivat erittäin läheisiä, miltei pikemmin ystävyksiä kuin työsuhteessa. Niinpä Hannah sai tuolta merkityksellisen lahjan, pyynnön tulla mukaan hovin juhliin, mutta ei palvelijana, vaan vertaisenaan. Matka oli kuin jonkinlainen tuhkimotarina, tumman, salaperäisen miehen lähestyttyä tätä vierasta kaunotarta muiden naisten joukosta. Tarinan loppu ei kuitenkaan ollut hempeän ruusuinen, mies katosi aamun tullen, ja matkan jälkeen piika oli jälleen vain piika. Kohtaamisesta oli kuitenkin jäänyt pysyvä muistutus siitä, ettei se ollut pelkkää unelmaa. Siitä Kristopher oli selvä todiste, sillä Hannah pysyi Kriosiksi tuntemalleen miehelle uskollisena.
Hannahilla oli palvelemassaan perheessä erityisasema, minkä seurauksena myös hänen pojalleen suotiin erinäisiä vapauksia, kuten aikaa olla lapsi ja leikkiä sekä toisinaan saada myös opetusta. Vartuttuaan hänelle annettiin myös mahdollisuus hakeutua niihin toimiin, mistä piti eniten. Lapsen kasvaessa hänen voimansa heräsivät vähän kerrallaan, ikään kuin lipuen, että niiden kasvua ei edes hahmottanut kunnolla. Eläimet olivat aina mieltyneet Kristopheriin ja hänen ääntään kuvailtiin lumoavaksi, mutta ulkopuolisen silmiin asiassa ei näyttänyt olevan mitään muuta taustalla. Niinpä sievä nuorukainen viihdytti isäntäperheen vieraita laulullaan, mutta viihtyi paljon myös ulkotöissä suuressa puutarhassa. Vaikka sateet ja kylmä kevät toisinaan tuhosivat naapurien sadot, notkuivat heidän omenapuunsa hedelmistä erinomaisen pölytyksen ansiosta, vaikka salaisuuden heidän menestykselleen tunsikin vain yksi teini.
Kristopherille suotiin paljon vapauksia, mikä pidemmän päälle lankesi hänen kohtalokseen. Nuorukainen väitti, että poissaoleva isä ei kiinnostanut häntä, ja että häntä ei hetkauttaisi sellainen mies, joka ei ollut paikalla. Asia kuitenkin kaihersi varttuvaa puolijumalaa, vaikka muuta kuvitteli, ja kompensoidakseen kyseistä vajetta elämässään hän haki puuttuvan isän sijaan huomiota muilta miehiltä todistellakseen elonsa tärkeyttä. Touhu alkoi hyvinkin viattomasti, Kristopherin nähdessä aivan erityistä vaivaa perheen kotiopettajan antamiin läksyihin tuota miellyttääkseen ja toisaalta taas heittäytyessä herttaisen avuttomaksi tallimestarin nähden, että sai tuon nostamaan hänet hevosen selkään. Hän oppi kuitenkin omaksi parhaakseen liian nuorena, että jo pelkästään kauniit kasvot, sorja keho ja aivan toisenlaiset palvelukset miellyttivät tietynlaisia miehiä.
Kristopherin halu pyrkiä mahdollisimman korkealle koitui hänen turmiokseen, kun hänet löydettiin palvelemansa perheen pään sängystä. Suuret silmät täynnä kyyneliä ja suppusuu sopertelemassa sanoja rakkaudesta takasivat armoa nuorukaiselle, olihan kyseessä varmaankin pelkkä teini-iän hairahdus. Kristopher kuitenkin haistatti pitkät tarjotulle anteeksiannolle, olihan hänen elämänsä nykyisessä kodissaan nyt pilalla, ja niinpä hän katosi yön selkään tyhjennettyään niin monta korurasiaa ja vietyään niin monta jalometalleista tehtyä ruokailuvälinettä kuin vain lyhyessä ajassa käsiinsä sai, pieneläinten avustuksella toki.
Tilanteen muusta kurjuudesta huolimatta, paosta seurannut vapauden tunne oli suorastaan juovuttava. Kristopher pärjäsi kiitettävästi vaihtaen tiheästi kaupungista kaupunkiin milloin milläkin kulkuvälineellä, levittäen varastettua omaisuuttaan ympäri Neldiriä ja hivenen rajojenkin yli, löytäen itselleen aina jokaisesta uudesta paikasta jonkun suuremman ja vahvemman johon ohikulkumatkallaan turvautua. Hämähäkinseitin lailla kulkeneen matkustusreitin jälkeen nuorukaista oli jo lähes mahdotonta löytää, ja tuskin hänen pettämänsä suku näki enää vaivaa hänen etsimiseensä kadonneiden helyjen vuoksi.
Hetken aikaa Kristopher eli villissä vapaudessaan, mutta ymmärsi kyllä, miten hänen pesämunansa hupeni kaupunki kaupungilta. Hän tarvitsi muutakin kuin pätkätöitä ja satunnaisia ihailijoita. Hän tarvitsi jotain pysyvää. Nuorukainen muisti äitinsä joskus kehottaneen häntä menemään Nimrithiin, jos ikinä jäisi yksin tai joutuisi ongelmiin. Hän ei tiennyt, oliko hänen tarkoitus kohdata siellä joku mystinen suojelija, vai sanoiko tuo niin vain siksi, että oli kohdannut siellä hänen isänsä. Joka tapauksessa, suuri kaupunki vaikutti hyvältä paikalta kadota ihmismassaan ja sieltä ponnistaa korkealle.
Nimrithiin päästyään Kristopher oli suunnannut vaikuttavimpien rakennusten luokse. Ei niiden kaikista prameimpien, se olisi liian ilmeistä, mutta tarpeeksi hyvän näköiseen talouteen. Nuoreksi naiseksi tekeytyneenä häntä onnisti Fairfaxien kartanolla, ja niin hänelle liikeni katto pään päälle sekä tulonlähde, vaikka saadut summat eivät tyydytäkään parempaa elämää tavoittelevaa palvelijaa.
Muuta:
Naisena esiintyessään: Kristine
Kutsumanimet: Kris, Penny, Rosie
Ikä: 18 vuotta
Sukupuoli: Mies, vaikka antaakin usein olettaa toisin
Siviilisääty: Ei parisuhteessa
Laji: Puolijumala, Julmuuden lapsi, omaa lisäksi neitokakadumuodonmuuttajan geenit
Perhe:
Isä – Krios, Julmuuden jumala
Äiti – Hannah Penrose, neitokakadumuodonmuuttaja, asuu toisaalla
Puoliveli – Valentine Vandegrift
Ammatti: Ensimmäisenä kaupunkiin saapuessaan Kristopher toimi yhtenä Fairfaxien suvun palvelijoista. Hän pestautui ammattiin naiseksi tekeytyneenä, joten hoitaa pyykkärin/ompelijattaren/kamarineidon töitä, sekä puutarhan hoitoa ilmojen parannuttua.
Sittemmin Kristopher jätti kyseisen paikan onnistuttuaan pestautumaan erikoiseen kahvilaan töihin.
Asuminen: Asuu palvelijan huoneessa Fairfaxien tiluksilla. Huone on pieni, mutta kodikas, uuden asukkaan haalittua itselleen nopeasti erinäistä irtaimistoa millä tehdä olonsa mukavaksi. Arvokkaimmat tavarat on piilotettu huolella lattialautojen väliin tai seinien sisuksiin. Tarkkakorvainen voi kuulla huoneesta rapinaa Kristopherin päästettyä erinäisiä ”lemmikkejään” asustamaan kanssaan.
| Maine: Kristopher on melko uusi tulokas kaupungissa ja hänet on voinut nähdä päivisin lähinnä Fairfaxien asioilla kulkemassa tai iltaisin hurvittelemassa ja hyväuskoista seuraa etsimässä. Niin paljon kuin nuorukainen huomiosta nauttiikin, hänellä ei ole erityistä mainetta kaupungissa. Kristopher on tekeytynyt Kristine-nimiseksi naiseksi, ja naisena hänet tunnetaankin vain harvojen tietäessä totuuden. | |
Taidot/Kyvyt:
Kristopher on perinyt puolijumaluutensa kautta useammankin vahvan kyvyn. Näistä käytetyin on heikkomielisempien hallinta omalla äänellään tai pidemmän vaikutuksen jälkeen jopa silkalla läsnäolollaan. Heikkomielisillä tarkoitetaankin tässä tapauksessa lähinnä eläimiä ja hyönteisiä, sillä ihmisiin sillä hädin tuskin on mitään vaikutusta. Kristopher kokee laulun käyttämisen hallintaan kaikista helpoimmaksi, ja hän onkin taitava laulaja niin magialla höystettynä kuin ilmankin. Nuorukaisella on laaja ääniala niin puhuessaan kuin laulaessaankin, erityisesti korkeisiin ääniin painottuen. Hän olisi voinut saada laulamisesta tai näyttelemisestä ammatinkin, jos joku olisi valmentamassa.
Kristopher osaa myös aiheuttaa tai hävittää julmuuden tuntemuksia muissa. Hän ei kykene pitkäaikaisiin vaikutuksiin, mutta on taitava käyttämään kykyjään antaakseen muille ikään kuin impulsseja heilauttaakseen henkilön julmuutta suuntaan tai toiseen. Tyypillisimmin näitä kahta kykyä käytetään peräkkäin, niin että henkilö provosoidaan ensin julmuudenpuuskassa tekemään jotain, ja sitten perään kyseinen julmuus häivytetään katumuksen aikaansaamiseksi.
Kristopher pystyy imemään valoa itseensä paikallisesti ja siten häivyttämään asioita pimeyteen esimerkiksi näpistyksen helpottamiseksi tai hameen alle vilkuilun estämiseksi.
Ulkonäkö:
Vartalo: Kristopher on keholtaan sorja ja lyhyemmän puoleinen, yltäen vain 157 cm mittaan. Hän on luustoltaan siro ja painaa vielä vähemmän kuin voisi päällepäin olettaa, mikä johtuukin keveistä linnunluista. Raajat ovat pitkät, iho vaalea ja hyvin huollettu. Nuorukaisen iho ei tunnu ruskettuvan yrittämälläkään, vaan on ylhäisömäinen kalpea alhaisesta syntyperästä ja työstä huolimatta. Muutoin tasasävyistä ihoa rikkoo vasemmanpuoleisten kylkiluiden alle tatuoitu lentävä lintu.
Hiukset: Kristopherin hiukset ovat pääosin platinanvaaleat ja latvoista puolestaan taipuisat sekä keltaiseen sävyyn taittavat. Hiukset ovat sileät ja pehmeät, ja ne on leikattu kerroksittain. Usein naiseksi tekeytyvä nuorukainen pitää kehonsa ylimääräiset karvat aisoissa, ja onkin luonnostaan hyvin sileäihoinen.
Kasvot: Nuorukaisen kasvoissa ei ole merkkiäkään miehekkäästä kulmikkuudesta, vaan niiden piirteet ovat pyöreät ja pehmeät. Hänellä on suloinen pieni suppusuu ja poskilla helottaa ainainen puna, kiitos eläimellisten geenien. Korvat ovat hivenen höröt, ja ne useimmin piilotetaankin hiusten alle.
Silmät: Kristopherin silmät ovat suuret ja lempeät. Ne ovat väriltään mustaakin mustemmat, niin että pupilleja on mahdotonta erottaa iiriksestä. Kahden pohjattoman kaivon kaltaiset silmät ovatkin peruja hänen jumalisältään. Pitkät ja tuuheat ripset reunustavat synkkiä sielunpeilejä, kruunaten niiden peuramaisen vaikutelman.
Pukeutuminen: Kristopher suosii sieviä vaatteita ja pastellimaisia tai heleitä värejä. Vaikka se ei kenties ole hänen arvolleen sopivaa, vapaa-ajallaan hän haluaa erottua ja näyttä viehättävältä. Erinäiset röyhelöt, rusetit sun muut muodin mukaiset yksityiskohdat koristavat hänen vaatetustaan. Tyyliltään vaatteet vaihtelevat söpön poikamaisesta aina mekkoihin asti. Kristopher on saanut osan vaatteistaan lahjaksi, mutta huomattavan osan hän on myös ommellut omin näppärin kätösin erinäisistä hukkapaloista tai tylsemmistä vaatteista muokaten. Myös meikkiä käytetään taitavasti mutta harkiten, korostamaan omia parhaita puolia erityisesti yrittäessään mennä läpi hameväen yksilöstä. Töissä ollessaan Kristopher käyttää palvelijattarelle soveltuvaa yksinkertaista asua, niinkin tylsä kuin se hänen mielestään onkin. Röyhelöiden sekaan piilotetaan toisinaan milloin mitäkin pikkulintuja tai onnensirkkoja, että apulaiset ovat aina paikalla kun niitä tarvitaan.
Luonne:
Monet tuntuvat luonnostaan pitävän paljon punastelevista ihmisistä, joita tyypillisesti pidetään rehellisinä ja viattomina. Tällaisen ensivaikutelman myös Kristopher antaa rusoposkineen ja suurine silmineen. Hivenen poissaolevan katseenkin voi helposti tulkita siten, että nuorukainen on vain pihalla ympäröivästä maailmasta tai muutoin vähän hölmö. Käytöksellä pyritään vahvistamaan näitä mielikuvia, olemalla mahdollisimman kiltti, avulias, ja erityisesti töitä tehdessä kuuliainen ja nöyrä. Mieleisessään seurassa Kristopher on puheiltaan herttainen, miltei jopa romanttisen siirappinen, ja hän vuodattaakin keskusteluun paljon hellittely- ja lempinimiä.
Vaan kuten sanotaan, moni kakku päältä kaunis, ja niin myös Kristopherin sievän ulkokuoren alta löytyy epämiellyttävä yllätys jos toinenkin. Hän ei ole läheskään niin alistuvainen kuin antaa olettaa. Hän ei aio viettää loppuelämäänsä palvelijana, vaan tavoittelee päättäväisesti rikkaampaa ja helpompaa elämää. Tätä päämääräänsä tavoitellessaan nuorukainen on opportunistinen, yrittää käyttää tilanteita hyödykseen ja miellyttää sellaisia henkilöitä, joista uskoo saavansa jotain irti, ollen toimissaan valitettavan kevytkenkäinen.
Kristopher ei ole suorainaisesti laiska, mutta ei ole myöskään erityisen mieltynyt työntekoon. Hän heittäytyy helposti avuttomaksi, jos joku muu voi tehdä jonkin epämiellyttäväksi koetun asian hänen puolestaan. Toisaalta, valtaa tavoitteleva teini myös nauttii siitä, että tietää jonkun olevan hänelle palveluksen velkaa, ja saattaakin mennä suuriinkin mittoihin muita auttaakseen, ihan vain sijoituksena tulevaisuuteen.
Kristopher on materialistinen, ja niinpä kaikenlainen hemmottelu ja lahjat saavat hänet helposti onnelliseksi. Ylipäätään, hän rakastaa huomion keskipisteenä olemista, vaikka muiden aikaa saatetaan kerjätä arveluttavinkin keinoin. Nuorukaisella on nimittäin toisinaan tapana järjestää itsensä marttyyrin asemaan, useimmiten omia voimiaan apunaan käyttäen. Hän ajaa muiden käytöksen harkitsemattomaksi julmuudella ja suorastaan nauttii itseensä kohdistuvasta väkivallasta, mutta vain valitsemanaan hetkenä, sillä muutoin kivusta ei pidetä. Tilanteen uhriksi päästyään hän repiikin läsnäolijoista kaiken myötätunnon ja katumuksen irti, mitä vain saakaan. Kristopher on hyvä liioittelemaan reaktioitaan niin suuntaan kuin toiseen, ja omaa mitä uskottavimmat krokotiilin kyyneleet. Hänellä ei kuitenkaan ole tapana kiusata alempiarvoisikseen mieltämiä henkilöitä tällä tavoin, vaan kohteleekin piittaamattomammin itseään vanhempia henkilöitä, joiden kyykyttäminen on muutoinkin tyydyttävämpää.
Kristopherilla on joitain nuoren ikänsä suomia hyviä puolia luonteessaan. Kokiessaan olonsa turvalliseksi hän on hyvinkin leikkimielinen, ja suhtautuukin uusiin tuttavuuksiin pääosin avoimin mielin. Harmi kyllä, hän on myös hyvin kaksijakoinen tässä asiassa. Vaikka hän lämpeneekin huomattavan nopeasti monille uusille henkilöille, on vastapainona aina kourallinen sellaisia, joissa jokin vain lähtökohtaisesti haraa vastaan. Olkoot se sitten naamakerroin tai vaihtoehtoisesti iänikuinen kateus toista kohtaan, Kristopher suhtautuu joihinkin ihmisiin jo ensihetkistä kohtuuttoman kylmästi, ja usein tarvitaan ihmeitä, että mieli siitä muuttuu. Tällaisista henkilöistä kun tuntuu löytävän helposti negatiivisia puolia riippumatta siitä, mitä nuo ikinä tekevätkään.
Kristopherin ollessa ärtynyt tai tuntiessaan olonsa uhatuksi hän ei säästele tai mieti sanojaan loppuun. Oikeastaan jo muutenkin tilanteissa, joissa hän antaa iänikuisen suloisen ja viattoman esittämisensä olla, hänen puhetapansa muuttuu karskimmaksi.
Kuolevaisten kohdalla Kristopher ei tee erityisiä erotteluja eri lajien välillä, vaikka pitääkin muodonmuuttajia muita voimakkaampina. Hän ei häpeä perimäänsä, vaikka joissakin piireissä muodonmuuttajuutta ei katsota hyvällä, joten ei erityisemmin huutele asiaa ympäriinsä. Puolijumalien olemassaoloon hän ei oikeastaan edes usko, sillä jumalat tuntuvat nuorukaiselle kovin etäisiltä. Hän on sitä ihmistyyppiä, joka uskoo asiat vasta sitten kun ne itse näkee. Kristopher ei pidä voimiaan minkäänlaisena todisteena asiasta, eihän hän edes tiedä isänsä todellista lajia, vaan mieltää voimansa omikseen, välittämättä syystä, miksi kyseiset voimat ovat juuri hänellä. Enkelit ja demonit ajatellaan jumalien tapaan lähinnä satuhahmoina.
Historia:
Kristopher syntyi nuorehkon palvelijattaren ainoaksi lapseksi. Isäänsä hän ei ikinä tavannut, mutta kuuli tuosta äidiltään, tai lähinnä noiden kahden kohtalolta tuntuneesta kohtaamisesta. Hannah oli pelkäksi palvelijaksi korkeassa asemassa, ainoan perijättären henkilökohtaisena palvelijana. He olivat erittäin läheisiä, miltei pikemmin ystävyksiä kuin työsuhteessa. Niinpä Hannah sai tuolta merkityksellisen lahjan, pyynnön tulla mukaan hovin juhliin, mutta ei palvelijana, vaan vertaisenaan. Matka oli kuin jonkinlainen tuhkimotarina, tumman, salaperäisen miehen lähestyttyä tätä vierasta kaunotarta muiden naisten joukosta. Tarinan loppu ei kuitenkaan ollut hempeän ruusuinen, mies katosi aamun tullen, ja matkan jälkeen piika oli jälleen vain piika. Kohtaamisesta oli kuitenkin jäänyt pysyvä muistutus siitä, ettei se ollut pelkkää unelmaa. Siitä Kristopher oli selvä todiste, sillä Hannah pysyi Kriosiksi tuntemalleen miehelle uskollisena.
Hannahilla oli palvelemassaan perheessä erityisasema, minkä seurauksena myös hänen pojalleen suotiin erinäisiä vapauksia, kuten aikaa olla lapsi ja leikkiä sekä toisinaan saada myös opetusta. Vartuttuaan hänelle annettiin myös mahdollisuus hakeutua niihin toimiin, mistä piti eniten. Lapsen kasvaessa hänen voimansa heräsivät vähän kerrallaan, ikään kuin lipuen, että niiden kasvua ei edes hahmottanut kunnolla. Eläimet olivat aina mieltyneet Kristopheriin ja hänen ääntään kuvailtiin lumoavaksi, mutta ulkopuolisen silmiin asiassa ei näyttänyt olevan mitään muuta taustalla. Niinpä sievä nuorukainen viihdytti isäntäperheen vieraita laulullaan, mutta viihtyi paljon myös ulkotöissä suuressa puutarhassa. Vaikka sateet ja kylmä kevät toisinaan tuhosivat naapurien sadot, notkuivat heidän omenapuunsa hedelmistä erinomaisen pölytyksen ansiosta, vaikka salaisuuden heidän menestykselleen tunsikin vain yksi teini.
Kristopherille suotiin paljon vapauksia, mikä pidemmän päälle lankesi hänen kohtalokseen. Nuorukainen väitti, että poissaoleva isä ei kiinnostanut häntä, ja että häntä ei hetkauttaisi sellainen mies, joka ei ollut paikalla. Asia kuitenkin kaihersi varttuvaa puolijumalaa, vaikka muuta kuvitteli, ja kompensoidakseen kyseistä vajetta elämässään hän haki puuttuvan isän sijaan huomiota muilta miehiltä todistellakseen elonsa tärkeyttä. Touhu alkoi hyvinkin viattomasti, Kristopherin nähdessä aivan erityistä vaivaa perheen kotiopettajan antamiin läksyihin tuota miellyttääkseen ja toisaalta taas heittäytyessä herttaisen avuttomaksi tallimestarin nähden, että sai tuon nostamaan hänet hevosen selkään. Hän oppi kuitenkin omaksi parhaakseen liian nuorena, että jo pelkästään kauniit kasvot, sorja keho ja aivan toisenlaiset palvelukset miellyttivät tietynlaisia miehiä.
Kristopherin halu pyrkiä mahdollisimman korkealle koitui hänen turmiokseen, kun hänet löydettiin palvelemansa perheen pään sängystä. Suuret silmät täynnä kyyneliä ja suppusuu sopertelemassa sanoja rakkaudesta takasivat armoa nuorukaiselle, olihan kyseessä varmaankin pelkkä teini-iän hairahdus. Kristopher kuitenkin haistatti pitkät tarjotulle anteeksiannolle, olihan hänen elämänsä nykyisessä kodissaan nyt pilalla, ja niinpä hän katosi yön selkään tyhjennettyään niin monta korurasiaa ja vietyään niin monta jalometalleista tehtyä ruokailuvälinettä kuin vain lyhyessä ajassa käsiinsä sai, pieneläinten avustuksella toki.
Tilanteen muusta kurjuudesta huolimatta, paosta seurannut vapauden tunne oli suorastaan juovuttava. Kristopher pärjäsi kiitettävästi vaihtaen tiheästi kaupungista kaupunkiin milloin milläkin kulkuvälineellä, levittäen varastettua omaisuuttaan ympäri Neldiriä ja hivenen rajojenkin yli, löytäen itselleen aina jokaisesta uudesta paikasta jonkun suuremman ja vahvemman johon ohikulkumatkallaan turvautua. Hämähäkinseitin lailla kulkeneen matkustusreitin jälkeen nuorukaista oli jo lähes mahdotonta löytää, ja tuskin hänen pettämänsä suku näki enää vaivaa hänen etsimiseensä kadonneiden helyjen vuoksi.
Hetken aikaa Kristopher eli villissä vapaudessaan, mutta ymmärsi kyllä, miten hänen pesämunansa hupeni kaupunki kaupungilta. Hän tarvitsi muutakin kuin pätkätöitä ja satunnaisia ihailijoita. Hän tarvitsi jotain pysyvää. Nuorukainen muisti äitinsä joskus kehottaneen häntä menemään Nimrithiin, jos ikinä jäisi yksin tai joutuisi ongelmiin. Hän ei tiennyt, oliko hänen tarkoitus kohdata siellä joku mystinen suojelija, vai sanoiko tuo niin vain siksi, että oli kohdannut siellä hänen isänsä. Joka tapauksessa, suuri kaupunki vaikutti hyvältä paikalta kadota ihmismassaan ja sieltä ponnistaa korkealle.
Nimrithiin päästyään Kristopher oli suunnannut vaikuttavimpien rakennusten luokse. Ei niiden kaikista prameimpien, se olisi liian ilmeistä, mutta tarpeeksi hyvän näköiseen talouteen. Nuoreksi naiseksi tekeytyneenä häntä onnisti Fairfaxien kartanolla, ja niin hänelle liikeni katto pään päälle sekä tulonlähde, vaikka saadut summat eivät tyydytäkään parempaa elämää tavoittelevaa palvelijaa.
Muuta:
- Osaa lukea ja kirjoittaa, vaikka ei erityisemmin harjoita taitojaan nykyään. Osaa myös laskea ja on hyvä hahmottamaan määriä.
- Erittäin tarkka syömisistään silkan lihomisenpelon vuoksi, vaikka herkut vetävätkin puoleensa.
- Kammoaa kaikkea ikääntymiseen liittyvää sekä äänensä menettämistä.
- Käyttää hyvin luonnollisesti eläimiä ja muita pieneliöitä apunaan useissa askareissa, vaikka se pitääkin yrittää tehdä ylimääräisiltä silmiltä salassa.
Pikselitimantti: 7soul1
Muut kuvat & teksti: Sipuli
