Errik Vargas

[Sharde]

Nimi: Errik Vargas 

Kutsutaan: Errik 

Ikä: 51 

Sukupuoli: Mies 

Suuntautuminen: Biseksuaali, vaikka omasta mielestään hetero 

Siviilisääty: Naimaton 

Laji: Ihminen 

Ammatti: Metsästäjä, tekee jonkin verran myös keikkoja palkkasotilaana, joka oli aikaisempi ammatti 

Asuu: Hieman Nimrithin ulkopuolella pienessä mökissä. Vieressä on erillinen pieni rakennus metsästettyjen eläinten käsittelylle. 

Perhe:
Entinen vaimo Anisha Vance, esikoispoika Chet Vargas (Akai), ja tämän nuorempi sisarus. Vaimo jätti hänet noin kaksikymmentä vuotta sitten ja otti lapset mukaansa. Mies ei tiedä, missä lapset ovat nyt ja miten heillä menee, eikä sitä, onko lasten äiti enää edes elossa. 

Taidot:
Aseenaan palkkasotilaana kuljettaa mukanaan raskasta sotakirvestä ja varsijousta, mutta Errik osaa tapella myös paljain käsin ja onkin pelottava vastustaja käsirysyssä. Metsästäessään käyttää apunaan etenkin ansoja ja varsijoustaan, mutta myös muita välineitä. Mies osaa liikkua myös yllättävän hiljaa kokoonsa nähden ja on voimastaan ja kestävyydestään huolimatta yllättävän nopea. Osaa lukea vähän ja kirjoittaa oman nimensä. Osaa myös perustaidot ensiavussa.

Ulkonäkö: 

Errik on harteikas mies, joka yltää pituudessaan paria senttiä vaille kahteen metriin. Lihasmassaa on paljon, ja ruumiinrakenne on miehellä muutenkin jäntevä ja raskasrakenteinen. Jalat ja käsivarret ovat lihaksikkaat ja pitkät, kädet suuret ja sormet paksut. Paino ja massa ovat kuitenkin kaikki lihasta, sillä Errik on koko elämänsä tehnyt ruumiillista työtä ja pitää itsensä tietoisesti mahdollisimman hyvässä kunnossa. Kasvonpiirteet ovat tavanomaisen komeat, raskaat ja kulmikkaat ja nenä suurehko ja leveä. Silmät ovat pienet, teräväkatseiset ja väriltään jäänsiniset. Leuassa kasvaa yleensä lyhyehkö parransänki. Hiukset ovat lyhyet ja karheat, kasvavat hieman pystyssä ja ovat väriltään hiekanvaaleat ja paikoitellen vähän harmaantuvat. Kulmakarvat ovat samanväriset ja tuuheat. Aika ja raskas elämäntyyli ovat tuoneet joitakin ryppyjä otsaan ja silmäkulmiin. Kehossa ja etenkin käsissä on siellä täällä pieniä arpia, joista suurin ja merkittävin on vatsan tienoilla oleva suuri, rosoinen arpi isosta viiltohaavasta, joka melkein vei miehen hengen. 

Errik pitää käytännöllisistä, yksinkertaisista vaatteista, joissa on helppo liikkua ja työskennellä. Niinpä yllä on yleensä tunika ja jalassa kestävät housut ja kuluneet mutta luotettavat nahkasaappaat. Vyö on paksu ja siihen on kerätty paljon hyödyllistä tavaraa metsästyspuukosta lähtien. Viileällä säällä käsissä on paksut hansikkaat ja päällä itse tehty takki nahasta ja turkiksista. Väriltään vaatteet ovat aina maanläheisiä, joissa on helppo sulautua luontoon. Palkkasotilasajoilta Errikillä on yhä tallessa kestävä, kevyehkö haarniskansa, jota käyttää tarpeen vaatiessa. 

Metsästäjä kulkee selkä suorassa ja itsevarman mutta pidättyväisen oloisena. Kokeneet taistelijat tunnistavat hänen liikkeissään sotilaallisen järjestelmällisyyden ja tavoitteellisuuden ja valmiuden toimia minä hetkenä hyvänsä. 

Luonne: 

Metsästäjä on luonteeltaan itseoppinut erakko, joka uskottelee itselleen viihtyvänsä omissa oloissaan, omissa rutiineissaan eikä pidä siitä, että arkea, johon hän on tottunut, häiritään tavoilla, joihin hän ei ole valmistautunut. Mies on ensisilmäykseltä lyhytsanainen, hymytön yrmy, jonka voi hyvin kuvitella mulkoilemassa penskoja pois pihamaaltaan. 

Paljon tästä selittyy miehen vaistomaisella epäluulolla muukalaisia kohtaan, ja hän on silti harvoin tarkoituksella epäystävällinen kenellekään uudelle tuttavuudelle, elleivät nämä itse vaikuta sitä kerjäävän. Errik on reaktioissana suoraviivainen ja rehellinen, eikä hänellä ole käyttöä turhaan lauotuille kohteliaisuuksille. Jos hän ei pidä seurasta, se kyllä tulee ilmi. Hän on hyvin suorapuheinen niin positiivisista kuin negatiivisistakin asioista, mutta sanoo ne vain koska ne ovat hänen mielestään totta, ei vain ollakseen kiva tai tarkoituksella ilkeä. Miehen yksi suurimmista vioista on ennakkoluulo muita lajeja kohtaan, ja näiden yksilöiden on paljon epätodennäköisempää saada osakseen ystävällistä kohtelua, sillä Errik on hyvä uskottelemaan itselleen toimivansa itse oikein ollessaan varautunut pahimpaan. 

Mies ei halua täyttää hiljaisuutta turhilla sanoilla, ja saattaa aluksi ollakin turhauttava keskustelukumppani. Toisaalta hän on myös hyvä kuuntelija, ja mitä hänelle sitten kerrotaankin, Errik kuuntelee tarkkaavaisesti. Hän ei ole varsinaisesti hyvä lohduttamaan, mutta harvoin myöskään tuomitsee asioita, joita hänelle kerrotaan, koska on itsekin tehnyt kaikenlaista. 

Errik ei ole erityisen herkkä vihastumaan, mutta toisaalta suuttuminen ei myöskään vaadi paljoa – varsinkaan, jos häntä ärsytetään tarkoituksella. Suuttumusta ei kuitenkaan usein huomaa ihan heti, sillä pinnan katketessa Errik ei aluksi reagoi mitenkään, jolloin vastapuoli yleensä luulee hänen suhtautuvan asiaan neutraalisti tai ajattelee, ettei miehen ärsyttämisellä ole siis seurauksia. Vihastuessaan Errikin itsehillintä vähenee huomattavasti, ja hän onkin pelottava näky vihaisena ja saattaa tilanteesta riippuen äityä jopa väkivaltaiseksi asti. Errik ei muutenkaan kaihda tappelua, jos sitä häneltä kerjätään ja saattaa joskus painua kapakkaan ihan sellaista etsimäänkin, jos mieli on ollut pitkään rauhaton. Toimettomuus saakin hänet pitkään levottomaksi, jolloin hän lähtee yleensä kapakoista etsimään itselleen tekemistä. Mies on myös kykenevä pitämään kaunoja ja vihaa pitkäänkin yllä, ja anteeksiannon saaminen voi olla vaikeaa. 

Miehen ympärilleen rakentamien muurien läpi voi olla vaikea päästä, mutta ystävilleen Errik on huomattavasti lämpimämpi, vaikka yhä suorasanainen eikä puhele turhia. Hän on myös luotettava ja luottaa ystäviksi laskemiinsa ihmisiin hengellään, vaikka tällaisia yksilöitä onkin nykyään hyvin vähän. Suru ja murhe tulevat esiin täydellisenä sulkeutumisena ja kieltämisenä. Alkoholi tekee Errikistä huomattavasti railakkaamman persoonan, ja humalassa hän puhuu enemmän, nauraa enemmän, mutta pinna myös napsahtaa helpommin. 

Errikin edelliset pitkät romanttiset suhteet ovat jo hyvin kaukana menneisyydessä, ja nykyään hän on pitkään jo täyttänyt läheisyydentarpeensa kapakasta napatuilla yhdenyönjutuilla tai maksullisilla iloilla ja on hyvä uskottelemana itselleen, että se riittää. Hän on vielä taitavampi vakuuttamaan itselleen, ettei se ole oikeasti homoa, vaikka hän silloin tällöin sattuisikin jotain miestä panemaan, sillä kysehän on vain stressin purkamisesta, eikä mukana ole minkäänlaisia tunteita, joten se on siis ihan ok. 

Menneisyys:

After changes upon changes
We are more or less the same

Errik syntyi monilapsiseen perheeseen erääseen pikkukylään muutaman päivän matkan päähän Nimrithistä. Lapsuus oli tiukkaa, sillä perhe ei ollut varakas ja jotkut vuodet olivat hyvin haastavia, ja useampi hänen sisaruksistaan kuoli vaikeina aikoina tauteihin ja muuten huonoon terveyteen. Lähes aikuisikään päästyään Errik pestautui Nimrithiin sotajoukkoihin, sillä se oli varma tapa saada ruokaa ja katto päänsä päälle. Armeijassa muutaman vuoden palveltuaan hän päätti pistää taitonsa yksityiseen käyttöön ja ryhtyi palkkasotilaaksi. Muutaman armeijassa tekemänsä läheisemmän tuttavuuden kanssa hän perusti pienen joukon, joka teki palkkiota vastaan monenlaisia hommia, enimmäkseen suojelukeikkoja, pientä kovistelua ja hoiti palkkiota vastaan esimerkiksi rikollisia pois päiväjärjestyksestä sellaisilla alueilla, jonne virallisen virkavallan koura ylettyi huonosti. 

Vaikka matkustelua tuli tehtyä välillä paljonkin, Errikillä oli vakituinen asuinpaikka Nimrithin liepeillä olevassa kylässä, sillä kotikylässä vanhemmat olivat jo kuolleet ja loput sisarukset lähteneet muualle tai menehtyneet hekin. Kaupungissa tekemillään vierailuilla hän myös tapasi naisen, johon päätyi pian rakastumaan. Ei mennyt pitkääkään, kun pariskunta oli naimisissa ja lapsia tulossa. Errik teki ankarasti töitä palkkasotilaidensa kanssa ansaitakseen tarpeeksi perheensä elättämiseen. Kuuden hengen porukka olikin taitava työssään ja tienasivat hyvin. Errikin vaimo sai kaksi lasta, joista äiti huolehti enimmäkseen, kun Errik oli välillä pitkiäkin aikoja poissa. 

Eräänä päivänä, noin kolmikymmenvuotiaana, palatessaan keikalta Errik tuli takaisin tyhjään kotiin: vaimo oli lähtenyt ja ottanut lapsensa mukaansa. Mies oli luonnollisesti surullinen, vihainen ja katkera, mutta asiasta vähän toivuttuaan päätteli, ettei hänen rakastamansa nainen ollut kestänyt miehensä pitkiä poissaoloja ja vaarallista työtä, tai ehkei vain ollut rakastanut häntä enää. Tosiasiassa vaimo oli ollut salaa muodonmuuttaja, joka oli Errikin asenteet huomattuaan salannut lajinsa voidakseen jatkaa eloaan miehen kanssa, johon oli kuitenkin rakastanut. Kun pienet lapset kuitenkin paljastuivat myös muodonmuuttajiksi, äiti oli päättänyt parhaaksi lähteä ja kasvattaa lapsensa ilman pelkoa paljastuksesta. 

Yksin jäätyään Errik laittoi kaiken energiansa työhönsä. Monen vuoden ajan työ olikin kaikki, mitä hänellä oli, ja ryhmä olikin saanut itselleen mainetta ja pelonsekaista kunnioitusta. Errik ei enää etsinyt minkäänlaista kestävää parisuhdetta ja nautti sen sijaan sekalaisten yhdenyönjuttujen seurasta. Hänen omassa mielessään tällaiseen lukeutui myös salainen seksisuhde erään palkkasotilasjoukkonsa miehen kanssa, ja Errik oli vakaasti sitä mieltä, että kyseessä oli vain molemminpuolinen stressinpurku eikä mitään romanttista ja kieltäytyi huomaamasta, että toinen mies, hänen läheisin ystävänsä, oli hyvin todennäköisesti rakastunut häneen. 

Errikin ura palkkasotilaana sai verisen lopun. Hän teki vakavan virhepäätöksen erään helpoksi luulemansa keikan aikana, kun hän johti miehensä suoraan hyökkäykseen rosvojoukkoa vastaan, sillä hän oli uskonut väärän tiedonantajan tietoja, ja rikollisjoukon koko olikin tuplasti luultua suurempi. Koko muu palkkasotilasryhmä, Errikin toverit lähes kahden vuosikymmenen ajalta, sai maksaa siitä hengellään, mukaan lukien paras ystävä, jota hän yhä ankarasti mielessään kielsi rakastavansa. Errik pääsi henkihieverissä pakenemaan, ja muutaman kuukauden toipumisajan jälkeen oli jälleen jalkeilla, muistona suuri arpi vatsassa. Valtavaa syyllisyyttä poteva Errik päätti jättää entisen elämänsä suurimmaksi osaksi taakse ja rakensi itselleen pienen mökin Nimrithin ulkopuolelle. Hän alkoi elättää itseään metsästäjänä ja vuosikymmenen jälkeen on alkanut itsekin uskoa, että erakkomainen elämä sopii hänelle hyvin. Hän tekee yhä jotain keikkoja palkkasotilaana, kun mieli alkaa käydä levottomaksi ja metsästys tuntua liian ”helpolta” hommalta. 

Suhtautuminen muihin lajeihin: 

Muodonmuuttajat: Pitää muodonmuuttajia enemmän eläiminä kuin ihmisinä, ja suhtautuu näihin hyvinkin epäluuloisesti ja pahimmassa tapauksessa lähes vihamielisesti. 

Puolijumalat: Saavat myös Errikiltä epäluuloisen kohtelun, sillä pitää puolijumalia jonkinlaisina luonnonoikkuina ja mahdollisesti aina vaarallisina. 

Enkelit: Ei oikein usko siihen, että enkelit ovat niin hyviä mitä kaikki muut haluavat uskoa. 

Demonit: Kohdannut harvoin demoneita, mutta näin käydessä suhtautuu hyvin varautuneesti. 

Jumalat: Ei suoranaisesti ole epäkunnioittava jumalia kohtaan, mutta pitää näiden toimia itselleen kaukaisina ja merkityksettöminä, eikä juuri koskaan osaa rukoilla apua yhdeltäkään jumalalta. 

Muuta: 

- Hyvä laittamaan ruokaa ja leipomaan 

- Polttaa piippua, sillä niin tosimiehet tekevät 

- Hyvin kevytuninen, ja herää pienimmästäkin häiriötekijästä 

- Taitava pelaamaan korttia 

Suhteet: 

Noah: Muodonmuuttaja, jota Errik kerran jahtasi eläinmuodossa. Myöhemmin kohtaa Noahin uudestaan istuessaan poliisilaitoksen putkassa, mutta ei ole vielä tietoinen yhteydestä.

Casimir: Metsästystoveri, jonka kanssa tehdään yhteistyötä isompien ja vaarallisempien saaliiden saamiseksi, vaikka toisen muodonmuuttajuutta ei pahemmin arvostetakaan.

lyrics (c)Paul Simon